Islamtieto.com Foorumin pššvalikko
RekisterŲidyHakuOhjeKšyttšjšlistaKšyttšjšryhmštKirjaudu sisššn
Ei-muslimin ja muslimin seurustelusta

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin pššvalikko » Yleinen Keskustelu Nšytš edellinen aihe
Nšytš seuraava aihe
Ei-muslimin ja muslimin seurustelusta
Kirjoittaja Viesti
immei
Vieras





Lšhetš Ei-muslimin ja muslimin seurustelusta Vastaa lainaamalla viestiš
Hei kaikki,

Toivottavasti kirjoitustani ei teilata vaikken olekaan muslimi.

Oli todella iloinen yllätys löytää tämä palstanne ja mielenkiinnolla olen lukenut kirjoituksianne.

Seurustelin marokkolaisen miehen kanssa ulkomailla asuessani puolisen vuotta ja opiskelujen takia muutin nyt Suomeen 3 vuodeksi. Seurustelemme edelleen ja näemme toisiamme n. 2kk:n välein ensi toukokuun alkuun asti, jolloin muutan taas 4 kk:si miehen luo. Seuraavana syksynä lähden opiskelijavaihtoon samaan maahan, eli mahdollisuus olla "kunnolla" yhdessä on taas vuoden verran.
Eli välimatka ei tässä niinkään ole ongelmana.

Mieltäni painaa kuitenkin kysymys tulevaisuudesta eli se, miten mahdollista on muslimin ja ei-muslimin liitto? Naimisiinmeno, muiden muslimien hyväksyntä yhdessäololle jne...?

Suhteemme on mielestäni olosuhteisiin nähden hyvä ja olen onnellinen, mutta silti mieltäni vaivaa ajoittain pelko, sillä en tunne kulttuurianne/uskontoanne kovin hyvin. Huonoina hetkinä murehdin, että tämä on miehelle vain jonkinlainen "välivaihe" jonka jälkeen hän häipyy kotimaahansa ja ottaa siellä itselleen muslimivaimon.

Vaikka totuus voikin satuttaa, haluaisin mielelläni sen kuulla.
Suunnittelen kuitenkin koko tulevaisuuttani suhdettamme ajatellen, ja myös omia valintojani/toimintaani ihan jokapäiväisellä arkitasollakin.
"Uhrauksia" olen valmis tekemään suhteemme vuoksi sillä vaikka olen jo yli 30 vuotias ja 2 pitkää suhdetta takana, tämä todella tuntuu siltä kaikkein merkityksekkäimmältä.

Toivoisin kommentteja, mielipiteitä ja ihan Koraaniperäistä faktatietoa.

Kiitos että luit kirjoitukseni.

Hyvää ja aurinkoista syksyä sekä Ramadania!
Tor Syy 21, 2006 7:32 pm
ummuyusuf



Liittynyt: 16 Syy 2004
Viestejš: 1551

Lšhetš Vastaa lainaamalla viestiš
Hei,


Ensimmäiseksi täytyy kysyä oletko kiinnostunut islamista että voisit ajatella kääntyväsi Islamiin? Perustiedon hallinta yleisesti ottaen ei varmasti ole haitaksi Islamin kasvaessa aina suuremmaksi ja suuremmaksi uskonnoksi maailmassa. Joten aluksi kehoitan sinua tutustumaan kunnolla uskontoomme ja meidän tapoihin. Islam kattaa koko elämän alueet, syntymästä kuolemaan.

Seurustelu avioliiton ulkopuolella on syntiä josta seuraa vakavat seuraumukset. Joka Allaah tulee koettelemaan tässä maailmassa tai sitten vasta Tuonpuolisessa tai molemmissa. Ja tämän faktan tietää koko islamilainen maailma ja teko on yhteisön silmissä selvästikin tuomittu. Vaistoat sen ihmisten ilmeistä, ystävällisyyden rajallisuudesta jne. Tosin kuten kaikkien uskontojen maallistuessa, eli lähinnä kun ei harjoteta kunnolla niin rajat hälvenevät ja ihmisten välinpitämättömyys kasvaa. Ja Tuomiopäivähän ei mihinkään katoa, ja sinä päivänä sitten hikoillaan omien syntejen edestä ja niin pitkä on päiväsi kun on syntilistasi wa Allaahu alam.

Koraanissa on mainittu, että muslimimies voi mennä naimisiin Kirjan kansan [naisen -Mzlm huom.]kanssa, eli kristityn tai juutailaisen, mutta USKOVAN kanssa jokatapauksessa. Itse olen eri mieltä asiasta ettäkö tämän päivän monet kristityt ovat kunnon uskovia, sillä Jeesukseen uskominen on rinnastamista uskoon Allaahiin. Ja toinen pointti, että pelkäät että hän menee takaisin omaan kotimaahansa ja ottaa muslimivaimon. Vanhentuaan ihminen kuin ihminen palaa juurilleen, ja jos länsimaat kuten yleensä tuottavat pettymyksen voi olla erittäin todennäköistä että näin tulee käymään. Sekä meidän muslimeiden tulisi aina asua muslimimaissa ja tehdä niihin maasta muutto jota kutsutaan Hijraksi.

Islamissa miehellä on sallittua olla 4 vaimoa, jos on heitä kohtaan tasapuolinen. Mitä mieltä olet tästä asiasta? Lopuksi suosittelen edelleen että tutustut enemmän Islamiin ja sekä koitat vierailla hänen kotimaassa jotta tutustut hänen kulttuuriin, ja islamiin paremmin jotta vältyt yllätyksiltä....

On paljon mistä voisi puhua, ja vielä suoremmin, elämä on lyhyt ja tärkeintä olisi että pelastat itsesi Helvetin tulelta. Elämää voi suunnitella tässä maailmassa mutta mitä tapahtuu kun kuolet?

_________________
"The one who is (truly) imprisoned is the one whose heart is imprisoned from Allah, and the captivated one is the one whose desires have enslaved him." Ibn Taymiyah
Tor Syy 21, 2006 8:13 pm Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
immei
Vieras





Lšhetš Vastaa lainaamalla viestiš
Hei, laitan tähän yhden vastauksen saamalleni yksityisviestille.
Tämä kuitenkin antaa lisäosviittaa aiheeseen.

Minun on vaikea määrittää kuinka maallistunut poikaystäväni on, mielestäni ainakin jonkin verran koska ei rukoile (paitsi ramadanin aikaan tietenkin), ei käy moskeijoissa, juo jonkin verran (vaikkakin harvoin, humaltuakseen tuskin koskaan), polttaa pilveä (tuntuu olevan yleinen tapa marokkolaisten keskuudessa, tai sitten, koska se on niin yleistä espanjassa) ja tosiaan -seurustelee minun kanssani.

Kuitenkin, kaiken takana näkyy selvä omistautuminen uskonnolle, mutta hän ikäänkuin nuoruutensa (5 vuotta nuorempi) varjolla selittää nyt maallistunutta käytöstään. On mm. sanonut että Allah sallii nuorena kaikenlaiset kokeilut ja vanhempana hänkin alkaa rukoilla yms. tosissaan.

Tästä on tavallaan helppo vetää johtopäätös, että silloin vanhempana on mahdollista suhde ainoastaan toisen muslimin kanssa.

Poikaystäväni asuu siis Espanjassa, muutti sinne koska haluaa nähdä enemmän maailmaa. Ja koska on maassa ilman papereita, niin siellä myös on ja pysyy kenties vuosiakin. Papereita kun voi joutua odottamaan kuulemma lähemmäs 10 vuottakin. Ikävöi kovasti perhettään Marokossa ja suhde heihin tärkeä.

Tavallaan aavistelen ja tiedänkin, että suhteemme minun ollessani kristitty ei ole mahdollinen. Rivien välistä olen ymmärtänyt, etteivät vanhempansa hyväksyisi minua, ja ettei hän loppupelissä tulisi heidän tahtoaan vastaan toimimaan. Tuskin tietävät minun olemassaolostanikaan. Hän kyllä puhuu ja suunnittelee, että paperit saatuaan vie minut marokkoon perhettään tapaamaan, mutta puhuahan aina voi.

Tavallaan tunnen/tiedän pelaavani vaan aikaa, sillä ratkaisu omaa uskontoni koskien on tehtävä jos haluan hänen kanssaan olla (ja ehkä muutenkin). En ole koskaan ollut harras kristitty ja uskontoni onkin mielestäni vain nimellistä minun (ja myös suurimman osan kristityistä) kohdalla. MUTTA mietinkin, onko edes mahdollista palata islamiin jos on niin "länsimaalaistunut" ettei tunne suurta paloa uskoa mihinkään? Voiko olla uskovainen, jos vain täyttää "rutiininomaisesti" jonkun uskonnon vaatimat tavat?

Jännää on kuitenkin se, että ne hetket elämässäni kun rukoilen ovat aina niitä hetkiä kun jotain pahaa tapahtuu. Ts. tavallaan tuntuu minullakin kuitenkin olevan tarve(/pelko?) uskoa johonkin, kenellä/millä on valta elämäni kulusta. Silloin aina tulee miettineeksi, kuinka väärin elämäänsä elää ja mitä jos kaiken takana kuitenkin on jotain suurempaa? Miten silloin käy pelastuksen, kun kuolee? Myöhäistä on silloin katua tapaa jolla elämänsä maan päällä vietti...

Täytyy sanoa että minusta Koraani vaikuttaa aika hurjalta kirjalta, ts. jotkun sen julkituomat asiat (kirjaahan en ole lukenut). Tuntuu vaikealta nähdä itseään täydestä sydämestään hyväksyvän mm. Koraanin esittämää miehen ja naisen asemaa. Niin länsimaalaistunut olen tavoiltani, että esim. jos poikaystäväni minua löisi, vetelisin varmaan turpaan takaisin. Hassua tavallaan, mutta ei kuitenkaan. Ja ajatus, että olisin yksi neljästä vaimosta tuntuu aika ylitsepääsettömältä asialta..

On kuitenkin väärin arvostella kenenkään uskontoa tietämättä siitä juuri mitään ja otankin nyt tehtäväkseni uskontonne tutkimisen.

Taisi tulla sävyltään aika negatiivinen tästä kirjoituksestani, mutta kaikki tämä pyörii mielessäni jatkuvasti. Olosuhteisiin nähden suhteemme on minusta kuitenkin hyvä ja rakastan häntä valtavasti.

Olen myös ihan omasta halustani jo muuttanut elämäntapojani ja siitä tulen olemaan hänelle ja suhteellemme aina kiitollinen. Esim. alkoholin juontini on mielestäni aina ollut liiallista vaikkakin länsimaalaisessa kulttuurissa normaalia. Vasta poikaystäväni tavattuani huomasin, kuinka humalahaluista juomiseni oli ja kuinka paljon pahaa olen saanut itselleni aikaan juomisen takia. Juon edelleenkin joskus, mutta ensimmäistä kertaa vuosikausiin olen nyt ollut juhlissa/ravintoloissa myös selvinpäin. Ja olen oppinut arvostamaan itseäni/elämääni pitämällä itsestäni huolta -ts. tajunnut ettei ole normaalia herätä aamulla kotoa muistamatta miten on sinne päätynyt.

Sivusta islaminuskoa seuranneena on mieleni täynnä kysymyksiä jostain korkeammasta, joita ei ennen ole ollut. Tai jotka olen ehkä vaan sivuuttanut sen ollessa "helpompaa". Ihailen tapaanne suhtautua uskontoonne ja mietin, miksi minua ei uskonto ole koskaan noin koskettanut ts. onko kyse jostain ominaisuudesta joka minulta puuttuu...?

Kiitos taas jos jaksoit lukea tätä sekavaa järjenjuoksuani :)
Per Syy 22, 2006 2:16 pm
lamppu eršmaassa



Liittynyt: 14 Tou 2006
Viestejš: 42

Lšhetš Vastaa lainaamalla viestiš
Annan naisten keskustella kanssasi, mutta huomautan vain parista pikku seikasta...

Miehen lyöminen ei tarkoita turpaan vetelemistä. Islam on myös viisas uskonto joka seikassa...Länsimaalaisesta elämästä Islamiin kääntynyttä naista lyövä voisi toimia viisaammin ja kärsivällisemmin, sillä tämä toisi paljon positiivisempia tuloksia. "Lyöminen (josta ei saa jäädä jälkiä, eikä kohdistu kasvoihin)" on joissain tapauksissa hyvä, kun siitä on hyötyä. Tämä vaihtelee ihmisten ja tilanteiden mukaan.

Naisen ei ole pakko hyväksyä toisena vaimona oloa, jos ei tahdo. Hän voi erota miehestään tai yrittää saada tämän vakuuttuneeksi tilanteestaan, jos ei millään kestä ja tilanne käy mahdottomaksi. Toisaalta taas, onhan se parempi olla toinen vaimo kuin vaimo miehelle, jolla on toinen rakastaja, josta et mitään tiedä, tai josta tiedät. Mies on mies, siitä ei pääse mihinkään, ja nainen on erilainen kuin mies, jos asiaa hyvin objektiivisesti pohdit.

Siskot antavat varmasti lisää vastauksia sinulle. Tiedä kuitenkin, että miehesi tekee Islamilaisesti erittäin väärin seurustellessaan kanssasi, juodessaan, polttaessaan pilveä ja ennen kaikkea jättäessään päivittäiset rukouksensa, joista häneltä kysytään ensimmäiseksi Tuomion Päivänä. Islam ei ala vanhana, eihän kukaan meistä tiedä onko meille kirjoitettu vanhuutta ollenkaan. Itse ymmärrän oman tilanteesi täysin, olenhan itse joskus ollut samankaltaisessa tilanteessa. Silloin olin täysi hulivili, enkä kyennyt kaikkea sulattamaan hetkessä. Vilpitön aikomus Jumalan vuoksi kuitenkin sai asiat loksahtamaan paikoilleen. Vastapuoli kyllä pelasi osaa kääntymisessäni ja työnsi minua Jumalan tietä kohti ja rohkaisi...loppupeleissä se ei kuitenkaan saa olla se pääaikomus. Islamia ennen olin kuin sinä: En ikinä edes ajatellut Jumalaa tai mitään uskontoa, enkä pitänyt sitä mitenkään outona. Tietyt onnettomuudet elämässäni saivat minut kuitenkin heräämään ja kysymään "miksi?"...Aivan samoin kuin sinäkin sanot rukoilevasi onnettomuuksien sattuessa.

Tutustu Islamin peruskäsitteisiin kaikessa rauhassa, siihen, kuka Jumala on ja mitä Hän meiltä tahtoo. Tee aikomuksesi löytääksesi onnen tien Jumalan uskonnossa sekä tässä, että kuoleman jälkeisessä elämässä ja pelastuaksesi väärintekijöihin kohdistuvalta rangaistukselta.

Usko pois, vaikka menettäisit miehesi tietäsi kulkiessasi, saat moninkertaisesti takaisin ennen pitkää. Vaikka tilanteeni olikin hieman erilainen kuin sinua, minä menetin "rakkaani", mutten lakannut pyytämästä Jumalalta apua, enkä hylännyt Hänen uskontoaan...ja katso, vuosien päästä, kehityttyäni ihmisenä ja muslimina, Jumala johdatti tiemme takaisin yhteen.

Johdattakoon Jumala sinua tielläsi.

Muista, ettei kaikkia sääntöjä ole pakko noudattaa kerralla, hiljaa hyvä tulee.
Sun Syy 24, 2006 4:27 pm Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
immei
Vieras





Lšhetš Vastaa lainaamalla viestiš
Hei taas ja kiitos vastauksistanne.
Huomasin ilokseni viikonlopun aikana että netin kautta saa hämmästyttävän paljon tietoa ja ihan kokonaisia kirjojakin tulostettua ( "Guide to understanding Islam" jne.).

Odotan innolla syyslomaani koulusta että on enemmän aikaa perehtyä tähän kaikkeen uuteen, opiskelu kun noin "vanhalla" iällä on yllättävän rankkaa ja aikaa vievää.

En oikein osaa kuvailla nykyistä olotilaani, lähimpänä voisi olla ikäänkuin "matkan odotus"-fiilis. Joskin vähän hämmentynyt sellainen.

Palaan varmasti asiaan kysymyksineni lÔŅĹhiaikoina ja olen kiitollinen palstanne yst√§v√§llisest√§ hengest√§.

Ramadan Mubarak kaikille.
Maa Syy 25, 2006 6:09 pm
Mzlm



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejš: 478

Lšhetš Vastaa lainaamalla viestiš
Nosto.
Tii Kes 18, 2019 10:30 pm Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Nšytš edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin pššvalikko » Yleinen Keskustelu Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejš tšssš foorumissa
Et voi vastata viesteihin tšssš foorumissa
Et voi muokata viestejšsi tšssš foorumissa
Et voi poistaa viestejšsi tšssš foorumissa
Et voi ššnestšš tšssš foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea