Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Hufvudstadsbladet: Maahanmuuttajien kotoutus ruotsiksi

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Yleinen Keskustelu Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Hufvudstadsbladet: Maahanmuuttajien kotoutus ruotsiksi
Kirjoittaja Viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 469

Lähetä Hufvudstadsbladet: Maahanmuuttajien kotoutus ruotsiksi Vastaa lainaamalla viestiä


***

HBL: "Vi älskar svenska!" ja maahanmuuttajien kotoutuminen ruotsiksi

Maan ainoan ruotsinkielisen päivälehden Hufvudstadsbladetin keskiviikon 18.11. numerossa sivuilla 14-16 oli artikkeli maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista, jotka valitsevat kotoutumiskielekseen toisen kotimaisen eli sivistyskieli ruotsin.

Maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuva toive valita ruotsi kotoutumiskielekseen ei ole uusi: Viime vuosikymmenellä väläyteltiin mahdollisuutta venäläisten muuttumisesta "uusiksi suomenruotsalaisiksi" opiskelemalla ruotsin kielen työllistymistä silmälläpitäen.

Ruotsista Suomeen rekrytoivista maahanmuuttajista ehdotti nykyinen kansanedustaja Maria Lohela (ps) blogimerkinnässään 19. joulukuuta vuonna 2007 ja hänen kanssaan samaa mieltä tästä oli nykyinen samaan puolueeseen kuuluva MEP Jussi Halla-aho kirjoituksessaan 22.12.2007:

Lainaus:
Miksi emme perusta rekrytointipisteitä Tukholman ja Malmön lähiöihin, Rinkebyhyn, Tenstaan ja Rosengårdiin? Niissä on jo nyt runsaasti egyptiläisiä, tunisialaisia ja turkkilaisia, muista aasialaisista ja afrikkalaisista puhumattakaan. Koska n. 80 prosenttia heistä on työttömänä, heillä ei olisi suuria esteitä siirtyä lahden itäpuolelle ratkaisemaan työvoimapulaamme:

1) Koska Ruotsissa ei ole työvoimapulaa, vaan suurin työhaluin maahan saapuneita ihmisiä joudutaan makuuttamaan lähiöissä, työvoimareservin siirto Suomeen palvelisi sekä työvoimapulassa riutuvan Suomen että maahanmuuttajien vastikkeettoman elättämisen kanssa kärvistelevän Ruotsin etua.

2) Suuri osa Ruotsista tulevista rekryyteistä ei tarvitsisi viisumia ja työlupaa lainkaan, mikä keventäisi byrokratiaa ja ulkoasiainhallinnon kuormitusta.

3) Tulokkaat olisivat vain laivamatkan päässä sukulaisistaan.

4) Tulokkaat olisivat jo Ruotsissa perehtyneet pohjoismaiseen elämäntapaan ja omaksuneet sen parhaat puolet, kuten tasa-arvoajattelun ja demokratian kunnioituksen, säilyttäen silti omista kulttuureistaan niiden arvokkaimmat piirteet. Heidän kulttuuria rikastuttava vaikutuksensa olisi siten yhtä suuri kuin vasta Afrikasta saapuvien, mutta pahimmilta väärinkäsityksiltä ja niiden tuomilta ongelmilta (kuten rasismilta) vältyttäisiin.

5) Tulokkaat osaisivat jo valmiiksi maamme toista kotimaista kieltä, minkä luulisi lämmittävän erityisesti ministeri Thorsin mieltä. Alkuvaiheessa he voisivat ratkaista työvoimapulan esimerkiksi Ahvenanmaalla, rannikon ruotsinkielisissä kunnissa sekä ruotsinkielisessä valtionhallinnossa.


Tosin tätä rekrytointia Ruotsista kumpikaan ei ole valistanut näitä blogimerkintöjä pidemmälle.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen ruotsiksi on oltu myös skeptisiä: On arveltu, että ruotsinkielellä kotouttamisen vähemmän mairittelevana tarkoituksena olisi tekohengittää Suomen supistuvia ruotsinkielisiä palveluita, tuottamalla ruotsinkielentaitoista maahanmuuttoa ja kouluttamista luotaisiin ikäänkuin uusi suomenruotsalainen vähemmistö ikääntyvän suomenruotsalaisuuden tilalle.

***

Kokemukseni ruotsia puhuvista maahanmuuttajista Suomessa on rajallinen: Äkkiseltään osaan laskea ainoastaan neljä ruotsia puhuvaa somalialaista, joista kolme muutti Ruotsista Suomeen ja ryhmän ainoa naispuolinen päätyi aikoinaan ruotsinkielen pariin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle, ruotsin kielen hallitsemalle Vöyrille. Heillä jokaisella oli yksi yhteinen piirre: Huolimatta lyhyestäkin Suomessa oloajastaan he olivat jokainen työllistyneet pääkaupunkiin ruotsinkieliselle sektorille. Verrattuna siihen, että suomen kielellä "kotoutuneista" voidaan kerätä neljän-viiden otanta ja joka kerralla voidaan saada pitkäaikaistyöttömien otanta -jos lasketaan palkkatukityöllistetyt ja työkokeiluihin osallistuneet työllistymisen ulkopuolelle. Edes avioliiton perässä Suomeen muuttaminen ei tällä otannalla näytä häirinneen työllistymistä.

Suomi kuuluu vaikeiden kielten ryhmässä ryhmään 3/4: Neljänteen ryhmään kuuluvat kielet, joiden aakkoset poikkeavat suuresti latinalaisista, kuten kiina, japani ja arabia.

Kokemukseni maahanmuuttajien suomen kielen kursseista ovat antaneet negatiivisen mielikuvan: Erityisesti opiskeluaikanani tapaamani kiinalaiset ja afrikkalaiset pänttäsivät jopa sanaluokkien nimiä ja sanastoa, mitä he eivät ensisijaisesti tarvitsisi. Ruotsia, saksaa, englantia, ranskaa ja venäjää opetetaan Suomen kouluissa huomattavasti fiksummin kuin suomea opetetaan maahanmuuttajille.
Ulkomaalaisia tuskastutti eniten suomen kielen epäsäännöllisyys ja joiden sanojen vaikea ääntämys sekä pitkät yhdyssanat.

Hufvudstadsbladetin artikkelin mukaan vielä kolme vuotta sitten Helsingissä oli käytännössä mahdotonta saada kotoutumiskoulutusta ruotsiksi, kunnes "Arbis" perustettiin.
Artikkeliin haastateltu syyrialainen Karim on jo ollut yhteyksissä ruotsinkieliseen helsinkiläisyritykseen, jonka Karim arvelee olevan hänen tulevaisuuden työnantajansa. Ruotsin kielen haastatellut kolme arabia kokevat helpommaksi tieksi suomalaiseen yhteiskuntaan kuin suomen. Tosin 13 vuotta Suomessa jo asunut tunisialainen Ahlem työskentelee arabian kielen tulkkina suomeksi.

Länsi-Uudenmaan maahanmuuttoyksikön johtajan Maj Estlanderin mukaan maahantulijoille tarjotaan ensimmäisenä suomen kieltä, myös enemmistökielisillä paikkakunnilla Kemiönsaarella ja Paraisissa, vaikka paikalliskieli on ruotsi.
Pohjanmaalla noudatetaan ns. "Närpiön mallia", nimen antaneella paikkakunnalla jo vuosikymmenten ajan kaikki maahanmuuttajat ja siirtolaiset on kotoutettu ruotsiksi. Suomenkielen kauneimman sanan mukaan nimetyllä Vöyrillä kotoutetaan myös ruotsiksi ja Hbl kertoo paikkakunnan olevan ruotsinkielisen Suomen vanhin vastaanottokeskus ja kunnalla on pitkä perinne somalien, burmalaisten, afgaanien ja itäeurooppalaisten vastaanotossa. Vöyrillä asuvien somalien kerrotaan käyvän työssä naapurikaupungissa Uusikaarlepyyssä sijaitsevalla teollisuusalan työnantajalla.

Oravaisissa alkukielenä on suomi, mutta tulijoiden jäädessä kieleksikin vaihtuu ruotsi, sillä päivähoito, koulut ja arkitilanteet hoituvat ruotsiksi.

Helsingin yliopiston professorin Jan Sundbergin suomenruotsalaisten ohjatessa maahanmuuttaneet suomen kieleen tehdään suuri virhe. Kemiönsaarelaiset esittävät suomen kielen opetuksen syyksi, että maahanmuuttajat eivät kuitenkaan jää paikkakunnalle lopullisesti eikä pitkäksi aikaa, mutta Sundbergin mukaan tällaisella ei tulisi arvuutella.

Aiemmin maahanmuuttajien ruotsin opiskelu tyrmättiin täysin, mutta vähitellen tilanne alkoi parantua: Maahanmuuttajien keskuudessa puskaradio toimi, joidenkin viranomaisten ehdotuksesta ja kasvavassa määrin maahanmuuttajat valitsevat kotoutumiskielekseen ruotsin: Ensimmäisenä vuonna tuli seitsemän oppilasta, toisena 25 ja tänä vuonna 35. Karkean ja yksityisen arvion mukaan 90 prosenttia maahanmuuttajista ei ole tietoinen mahdollisuudesta valita kotoutumiskieleksi ruotsia.

Ruotsinkielisillä alueilla työttömyys on pienempi kuin Suomessa keskimäärin, ruotsinkielisestä kotoutuksesta on asiantuntijoiden mukaan hyviä kokemuksia 1990-luvulta, sillä ruotsiksi kotoutuneilla on mennyt hyvin ja ruotsinkielisen yhteisön kerrotaan vanhenevan ja poismuutto on myös suurta. Joillakin on puoliso suomenruotsalainen ja toiset tahtovat lapsensa käyvän ruotsinkielistä koulua. Tosin vielä julkistamattoman Åbo Akademin raportin mukaan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajista arviolta noin 1 800 (1,5-2,2 prosenttia) valitsi kotoutumiskielekseen ruotsin. Vuosien 2012-2014 välisenä aikana Suomen ruotsin-tai kaksikielisille alueille muutti yhteensä 40 000 maahanmuuttajaa. Åbo Akademin tulevan raportin "Via svenska" mukaan arviolta 20 prosenttia kaikista maahanmuuttajista valitsi ruotsin viranomaiskieleksi, joten tällä laskemalla ruotsiksi kotoutuvien määrä olisi 8 000.

***

On totta, että ruotsinkielisen sektorin kysyntä ei voi olla loputon, joten haasteeksi tulisikin näillä maahantulomäärillä ylitarjontaa ruotsinkielisille työmarkkinoille, riippuen ihan, millaiset työmarkkinat ovat ja missä työvoimapulaa on.
Tällä samalla matematiikalla tosin voitaisiin jo ehdottaa kotouttamista venäjäksi (joka tosin ei ole valittavana kotoutuskieleksi), tosin venäläiset joutuvat oppimaan ensisijaisesti suomea, koska heillä ei ole Suomen laissa oikeutettua kaksikielisyyttä eikä äidinkielenä tietenkään ruotsia.

Koska maahanmuuttajien rikollisuus on yksi haaste, ei valitettavasti ole tietääkseni mitään näyttöä ruotsinkielisten maahanmuuttajien rikollisuudesta.

Valitettavasti ei myöskään voi sanoa, onko maahanmuuttajien kotoutuminen ruotsiksi nykyistä suuremmalla prosenttimäärällä niinsanotusti kaikkia osapuolia hyödyttävä "win-win"-tilanne.

Viime viikon sunnuntain Hufvudstadsbladetissa oli artikkeli turvapaikanhakijoille ym. suomea opettavista vapaaehtoisista.

In Shaa Allah, tulemme näkemään.

Alla linkki paperiversiota reippaasti lyhyempään mobiiliversioon. Joka toisella sivulla artikkeliin haasteltujen syyrialaisen, irakilaisen ja tunisialaisen itsensä esittelyt ruotsiksi:


http://special.hbl.fi/spraka-pa-svenska/
Per Mar 27, 2015 2:35 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Yleinen Keskustelu Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea