Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Aikomus (al-Niyyah)

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Hadith galleria Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Aikomus (al-Niyyah)
Kirjoittaja Viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 468

Lähetä Aikomus (al-Niyyah) Vastaa lainaamalla viestiä
***

Bismillah, as-Salawaatus-Salaam 'ala Rasuulillah...

Aikomus (al-Niyyah)

'Umar ibn al-Khattaab kertoi Allahin Lähettilään (S) sanoneen:

"Teot ovat aikomuksen mukaan, jokainen henkilö saa sen mukaan kuin aikomuksensa oli. Joka aikoi tehdä hijrah'n Allahin ja Hänen Lähettiläänsä takia, hänen hijrah'nsa on Allahin ja Hänen Lähettiläänsä takia. Ja joka aikoi tehdä hijrah'n maallisen hyödyn takia tai avioituakseen naisen kanssa, hänen hijrah'nsa on sen mukaan minkä takia teki hijrah'n." (al-Bukhari, Muslim ja Sunan Abu Dawud)

Tämä hadiith on yksi Islamin uskonnon perusteista. Tämän takia se on mainittu lähes kaikissa hadiithin kirjoissa ja oppineet ja maallikot ovat hyväksyneet sen ja levittäneet sitä. Imaam al-Bukhaarii aloitti Sahih-kokoelmansa sillä johdantona kirjaansa tarkoittaen, että mikä tahansa teko, joka tehdään muun kuin Allahin vuoksi, ei hyödytä tässä elämässä eikä tuonpuoleisessa.

'Abdur-Rahmaan ibn Mahdi (135-198H) sanoi:

"Jos minun pitäisi kirjoittaa lukuja (kirjoihin), laittaisin 'Umarin hadiithin aikomuksista jokaiseen lukuun"

Hän sanoi myös:

"Jos joku aikoo kirjoittaa kirjan, hänen on aloitettava hadiithilla "teot ovat aikomusten mukaan".
Imaam ash-Shaafi'i sanoi:

"Tämä hadiith on kolmannes kaikesta tiedosta ja on fiqhin seitsemässä kymmenessä luvussa"
Imaam Ahmad ibn Hanbal sanoi:

"Islamin perusta on kolmessa hadiithissa: 'Umarin hadiithissa 'teot ovat aikomusten mukaan', Nu'man ibn Bashirin hadiithissa 'Halaal on selkeä ja haraam on selkeä" sekä 'Aa'ishah'n hadiithissa: 'Joka innovoi mitään tähän asiaamme (Islamiin) joka ei siihen kuulu, hylätään'."
_____________________________________________________
Nu'man ibn Bashirin hadiith: "Halaal on selkeä ja haraam on selkeä, niiden välissä on asioita, jotka ovat ihmisille epäilyttäviä. Joka välttää näitä epäilyttäviä asioita, puhdistaa itsensä uskontonsa ja kunniansa tähden. Mutta joka lankeaa näihin epäilyttäviin asioihin, lankeaa haraamiin. Hän on kuin paimen laiduntaen lampaitaan pyhätön liepeillä, juuri rajalla. Jokaisella kuninkaalla on pyhättönsä ja Allahin pyhättö ovat Hänen kieltonsa. Ruumiissa on lihakimpale, joka ollessaan kokonainen, tekee ruumiin kokonaiseksi ja jos se pilaantuu, koko ruumis pilaantuu ja se on sydän". [Sahihayn ja Sunan Abi Dawud].

Abu Dawud sanoi:

"Profeetta (S) yhdisti kaikki tuonpuoleisen asiat yhteen lauseeseen: 'Joka innovoi mitään tähän asiaamme joka ei siihen kuulu, hylätään' ja hän yhdisti kaikki tämänpuoleisen asiat yhteen lauseeseen: 'Teot ovat aikomusten mukaan'. Siksi nämä kaksi hadiithia ovat olennaisia kaikissa asioissa."

Ja Abi Dawud sanoi:

"Kirjoitin viisisataatuhatta hadiithia profeetalta, joista valitsin kirjaani neljätuhatta kahdeksansataa hadiithia ja näistä neljä hadiithia riittävät henkilön uskontoon:

1 - Ensimmäisenä ovat Profeetan (S) sanat: "Teot ovat aikomusten mukaan";
2 - Toisena ovat Profeetan (S) sanat: "Osa hyvänä muslimina olemista on jättää se, mikä ei kuulu hänelle";
3 - Kolmas on Profeetan (S) sanat: "Yksikään teistä ei usko, ennenkuin rakastaa veljelleen sitä mitä rakastaa itselleen";
4 - Ja neljäs on Profeetan (S) sanat: "Halaal on selkeä ja haraam on selkeä..."

Näiden lausuntojen perusteella oppineet ovat pitäneet hadiithia aikomuksesta Islamin perustuksena.
Profeetta (S) sanoi, että jokainen saavuttaa sen mukaan kuin aikoi. Mitä tarkoitetaan on, että henkilön saama palkinto riippuu hänen aikomuksestaan. Joten mikäli aikomus on hyvä teko, mutta ei voi toteuttaa sitä pätevästä syystä, hän edelleen saa palkinnon siitä teosta. Päinvastainen ei kuitenkaan ole totta: Mikäli henkilö aikoi pahaa, mutta myöhemmin muutti aikomustaan Allahin pelosta, Allah ei ainoastaan anna anteeksi tätä aikomusta, vaan antaa palkkion tämän hurskaudesta.

Abu Huraira kertoi Allahin Lähettilään sanoneen:

"Allah sanoo: 'Jos orjani aikoo tehdä pahan teon, enkelit älköön kirjoittako sitä ennenkuin hän tekee sen. Jos hän tekee sen, kirjoittakaa kuten se on, mutta jos hän pidättäytyy tekemästä sitä Minun Takiani, kirjoittakaa se hyväksi teoksi. Jos hän aikoi hyvää tekoa, mutta ei tee sitä, kirjoittakaa hyväksi teoksi ja jos ei tee, kirjoittakaa sekin." (al-Bukhaari)

Jos henkilö aikoi pahaa, mutta ei onnistunut tekemään sitä, hänelle kirjoitetaan paha teko. Ja jos aikoi pahaa, mutta seuraus olikin hyvä, se kirjoitetaan edelleen pahana tekona.

Muslimien varhaiset sukupolvet ymmärsivät vilpittömien ja oikeiden aikomusten merkityksen ja heiltä on monia sanontoja liittyen tähän aiheeseen.

Sufyan ath-Thawri sanoi:

"Mikään ei ole vaikeampaa kuin korjata aikomuksiani, sillä ne tuntuvat muuttuvan jatkuvasti."

Ibn al-Mubaarak (118H-181H) sanoi:

"On hyvin mahdollista, että pieni teko moninkertaistetaan (palkkioissa) aikomusten mukaan ja on hyvin mahdollista, että suuri teko mitätöidään aikomuksen mukaan"

Masjid an-Nabawissa opettanut taabi' Ibn Ajlaan (k.148H) kertoi:

"Mitään tekoa ei hyväksytä ellei siinä ole mukana kolmea asiaa: Allahin pelkoa, oikeaa aikomusta ja (Sunnan seuraamisen) oikeaoppisuutta."

Taabi' Mutarrif ibn 'Abdillaah (k.95H, mutta ei nähnyt Profeettaa) kertoi:

"Sydämen puhtaus ja hurskaus voidaan saavuttaa vain puhtaiden ja hurskaiden aikomusten kautta ja puhtaat ja hurskaat teot voidaan vain saavuttaa oikealla aikomuksella."

'Abdullah ibn Masuudin on kerrottu sanoneen:

"Puhe itsessään on hyödytöntä, ellei sitä seuraa teko. Puhe ja teko itsessään ovat hyödyttömiä, ellei niillä ole oikeaa aikomusta. Ja puhe, teko ja oikea aikomus ovat hyödyttömiä elleivät ne ole yhteensopivia sunnah'n kanssa".

Fudhayl ibn 'Iyaadh (k.187H) mainitsi Koraanin jakeesta

{Jotta hän voisi koetella, kuka teistä on paras teoissaan} (al-Mulk 2)

"[Tämä tarkoittaa tekoja, jotka tehdään]kunnolla ja vilpittömin aikomuksin. Jos teko tehdään vilpittömästi, kuitenkin kelvottomasti, sitä ei hyväksytä ja jos teko tehdään kunnolla mutta vilpillisesti, sekin hylätään. Jos teko tehdään kunnolla ja vilpittömästi, se hyväksytään. Ja 'vilpittömyys' tarkoittaa teon tekemästä ainoastaan Allahin vuoksi ja 'kunnolla' tarkoittaa sen tekemistä Sunnah'n mukaisesti

Kaikki Salafus-Saalehien lainaukset Ibn Rajab al-Hanbalin kirjasta Jaami' al-Uluum.

Allahin hyväksymät mitkä tahansa teot on täytettävä kaksi ehtoa:

1 - Teon täytyy olla tehty Allahin vuoksi ja ainoastaan Allahin vuoksi.
2 - Teon kuuluu olla Profeetan (S) Sunnah'n mukainen, ei Profeetan (S) kuoleman jälkeen keksitty innovaatio (bid'ah).

Lähde: Riyaa, The Hidden Shirk Chapter 2: Actions are By intentions Abu Ammaar Yasir al-Qadhi 1995. Dar al-Fatah (United Arab Emirates) 1996.

Kääntänyt 'Abdullah Rintala, keskiviikkona 16.7.2014.

***

Per Hei 18, 2014 9:25 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Hadith galleria Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea