Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Syyskuun 11. 2001 - Islamin näkökulmasta

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islam Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Syyskuun 11. 2001 - Islamin näkökulmasta
Kirjoittaja Viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 469

Lähetä Syyskuun 11. 2001 - Islamin näkökulmasta Vastaa lainaamalla viestiä
Nämä nuoret rakastavat kuolemaa kuin te rakastatte elämää.

Nämä nuoret eivät pyydä teiltä selityksiä.

He ilmaisevat sen, että välillämme ei ole mitään, mitä pitäisi selitellä.


Syyskuun 11.2001 Islamin Laissa

Koonnut Abdullah Rintala

Koottu seuraavien teoksista:

Nasir ibn Hamd al-Fahd
Abu Mus'ab as-Suri
Abu Aasim al-Athari
Hamoud ibn Abdullah al-Uqla
Ayman ath-Thawari
Sayf ad-Diin al-Ansari
Abu Ubayd al-Qirshi
Abu Ayman al-Hilalee
as-Sahab Media
Abu 'Abdullah as-Sayf Jones
al-Qaa'idat ul-Jihad
Umm Ameenah

Jotka kokosivat seuraavilta:

Imam Shafi', Imam Malik, Ibn Hanbal, Ibn Hazm, Ibn Qudamah, Ibn Rushd, Ibn Taymiyyah, Ibn Qayyim, as-Shawkaani, Ibn 'Abidin, Ahmad Shaakir, 'Abdullah 'Azzam, Abu Muhammad al-Maqdisi, Usamah bin Laden, Anwar al-Awlaqi

kaikkien ottaessa Seuralaisilta:

Abu Bakr, Umar, Ibn Umar, Mu'awiyah, Ali, Amr ibn a-'Aas.


Kaikki Ylistykset kuuluvat Allaahille, Rauha ja Siunaukset Hänen Lähettiläälleen, hänen Perheelleen ja Seuralaisilleen



Maailman tila vuonna 2001


24 000 lasta kuoli nälkään syyskuun 11. 2001
6 020 lasta kuoli ripuliin syyskuun 11.2001
2 700 lasta kuoli spitaaliin syyskuun 11.2001

1 100 000 alle 15-vuotiasta afrikkalaista lasta elää HIV-positiivisena
Vuosittain 200 000 lasta kuolee aseellisissa konflikteissa (vuodet 1990-2000)
Vuosittain 1 200 000 jää kodittomaksi aseellisissa konflikteissa (vuodet 1990-2000)
1 100 000 ihmistä ilman mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen
2 400 000 ihmistä ilman mahdollisuutta puhtaushygieniaan
149 000 000 lasta elää aliravitsemuksessa (pelkästään lapset)
100 000 000 lasta ilman mahdollisuutta perusopetukseen

Vuosittain 73 606 ihmistä kuolee kuivuuden seurauksena (vuodet 1972-1996)


***

Tuona päivänä tuijotit Amerikan Suuruuden ja Mahtavuuden murenemista. Tuona päivänä et olisi voinut kuvitella satojen tuhansien muslimien lähentyvän vuosia myöhemmälle Islamin voitolle, ottaen takaisin Allahille kuuluvaa Suuruuttamme ja Mahtavuuttamme. Tuona päivänä et olisi voinut ajatellakaan, miten Amerikka, sen liittolaiset ja muslimimaailman diktaattorit paljastaisivat selvän Islamin vihansa laimentamattomimmassa muodossaan. Seisoit ja tuijotit, kuten maailma seisoi ja tuijotti. Näimme yhdessä Amerikan luhistumisen alun ja Islamin pään nousun.

Kymmenen vuotta myöhemmin, todistamme globaalia epäuskoa vastaan nousseen Islamilaisen nousun lukumäärän ylittäneen jokaisen odotukset. Maailmanlaajuisella liikkeellä on tukijoita ja myötätuntoisia liikeasuisista kauppiaista köyhiin, jotka ovat laittaneet uskonsa Allahiin.

****

'Abdullah 'Azzam sanoi:

"Kun ihmiset suunnittelevat asioitaan, he usein unohtavat Suurvallan, joka ohjaa maailmankaikkeutta ja jolle kaikki asiat palautuvat ja:

"Allahille kuuluu näkymätön taivaissa ja maassa, Hänen luokseen palaa kaikki asiat. Joten palvo Hänta, laita luottamuksesi Häneen ja Herrasi ei ole tietämätön mitä te teette." (Hud:123)

He ylenkatsovat puuhaillessaan ihmisen ja maailman asioita. Allah sanoi,

"Eikö Allah ole riittävä palvelijalleen?" (39:36)

Tietysti.

"Ja he pelottelevat toisilla Hänen rinnalla palvottavilla"

Kuten "supervalloilla" (Amerikka ja Venäjä), suom. huom).


"Ja jota Allah johdattaa, kukaan ei voi johtaa harhaan. Eikö Allah ole Mahtava voimassaan, rangaistuksen Herra?" (39:37)

Ilman epäilystäkään.

Ihmiset eivät ota tätä huomioon. Ja kuulet muslimien toistelevan 'Miten sellainen-ja-sellainen voi tapahtua kun Amerikka ei ole siitä iloinen?' Ja 'miten voi se-ja-se toiminta onnistua, kun Venäjä on vihainen?'
On kuin -ja Allah on korkealla sen yläpuolella, mitä he ajattelevat- Amerikasta ja Venäjästä olisi tullut rinnakkaisia jumalia Allahin rinnalle."

"Allahia ei voi voittaa, ei voi asettaa häviöön. Hänen voimaansa ei voi alentaa eikä vähentää. Ja tämän on suurvallat unohtaneet sekä he, jotka hännystelevät suurvaltojen ympärillä, niin pitkälle, että sen ovat unohtaneet useat hyvät muslimit. Ja Allah halusi meidät todistamaan muslimiummah'lle, että "Hän on Ylevä, Kaikkivaltias ja Ylpeä." Ja milloin tahansa muslimit, huolimatta miten heikkoja, lukutaidottomia ja köyhiä olevatkin, tekevät Jihadia ja puolustavat uskontoaan, Allah suo heille voiton."

Allah on antanut suosiollaan menestyksen Islamin nuorten miesten ryhmälle, palauttaen ummah'lle osan sen kulkemasta Totuudesta. Hän nöyryytti Ristiretkeläisvihollisen juomaan omasta astiastaan, josta he pakottivat meidät juomaan vuosikymmenet. Sankarit, jotka uhrasivat itsensä vihollisen tukikohtien tuhoamiseksi eivät uhranneet itseään saadakseen mitään maallista etua, väliaikaista suosiota tai ohimenevää mielihyvää. Enemminkin he uhrasivat sielunsa Kaikkivaltiaan Allahin Uskonnon tähden, puolustaen muslimeja, joita amerikkalaiset kädet olivat vääryydellä kohdelleet useilla eri kidutustavoilla, mielivaltaisella ylivallalla ja alistamisella joka paikassa.

Näillä nuorilla miehillä oli ainoa motivaatio puolustaa Allahin Uskontoa, muslimeiden omanarvontuntoa ja kunniaa. Sitä ei tehty palvelukseksi ihmiskunnalle, eikä yrityksenä vastakkainasetteluksi sivilisaatiotörmäyksen tuolle puolen. Se tehtiin palvelukseksi Islamille sen ihmisten puolustamiseksi, puhtaalla aikomuksella, nöyränä ilman pakottamista. Se on myös viesti Ummah'n vihollisille, jonka annamme rautaisella kädellä, olivat he miten vahvoja tahansa ja me miten heikkoja tahansa, jolloin ainoa tie nöyryytyksestä voittoon on miekka, ainoa vihollisen ymmärtämä kieli.

Vihollistyranni ei tarvitse tuomitsemisia tai oikeutuksia 'al-Ghazwat Manhattanille' jatkaakseen vuosikymmeniä sitten aloittamaa sotaansa Islamia ja muslimeja vastaan. Siionistinen ristiretkikoalitio ei tarvitse syytteitä muslimeja vastaan aloittaakseen sodan tai jatkaakseen sitä, ennenkään se ei seisoskellut kädet sidottuina odottaen tekosyitä aloittaakseen joukkomurhaiset sotansa muslimeja vastaan, syyt eivät ole riippuvaisia muslimeista itsestään, heitä vastaan suunnatut tuhoamiset, repimiset ja maastakarkottamiset.

****

Hyökkäykset New Yorkiin ja Washingtoniin ovat Allahin Luvalla todistaneet mujahidinin ylivertaisen kyvykkyyden valmistella ja järjestellä, seurata tehtävää, hyvin peitellen, valiten kohteet huolellisesti ja hyökätä vihollista vastaan tavalla, joka edelleen aiheuttaa hänessä kipua ja tuntee vielä pitkään.

Pieni 19 miehen ryhmä tuhosi ikuisesti seisomaan tarkoitetut symbolit, tehden sen tavalla, joka yllätti jokaisen. Yhdysvaltain levittämä pelko muuttui menneeksi. Jokaisen pitäisi kysyä: Missä turvallisuusviranomaiset? Miksi iskua ei onnistuttu estämään tai ennakoimaan? Vastaus on, että Yhdysvallatkin ovat ihmisiä ja ihminen on luotu heikoksi ja hyökkääjät olivat mujahidiineja. Syyskuun 11. jälkeen kaikki on mahdollista, paitsi Yhdysvaltain jatkaa.

Maailma muuttui täysin toiseksi kahdessa tunnissa. Tappion kärsineet tähän päivään asti jatkuvasti kyselevät itseltään: 'Tekikö al-Qa'idah tämän todella, vai oliko se vain juutalainen salaliitto? Kysymys ei ollut seurausta tiedon puutteesta.

Isku osoitti myös, miten hauras on oletettu muslimien ja ristiretkeläisten oletettu yhteiselo.

Syyskuun 11. hyökkäys oli Yhdysvaltain monia pelotelleiden tiedustelupalveluiden selvä epäonnistuminen. Satelliittikäyttöinen miljardeja maksava Echelon Surveillance- järjestelmä sekä 13 tiedustelupalvelua suunnattomine budjetteineen eivät kyenneet pysäyttämään 19 veitsin aseistautunutta mujahidiiniä käyttämästä vihollisen omia aseita sen taloudellisia ja sotilaallisia kohteita vastaan.

Kiinnostus Islamiin lisääntyi läpi koko vuoden. Islamilaisia kirjoja levitettiin, erityisesti Koraaneja. Tämä osoittaa Jihadin valolla ja uskolle uhrautumisella olevan enemmän voimaa vakuuttaa toiset Totuudesta kuin miljoonat kirjat ja konferenssit.

****

Shaykh Husein Umar ibn Mahfouz sanoi Syyskuun 11. tapahtumista ennenkuin al-Qa'idah al-Jihad ilmoittautui tekijäksi:

"Mikäli operaatio osoittautuu mujahidiinien tekemäksi, sen täytyisi olla ylpeyden aihe muslimeille, että ummah'ssa on joitakin, jotka kykenevät iskemään Amerikkaa vastaan sen omalla maallaan ja sellaisella taidolla, kärsivällisellä suunnittelutaidolla ja vertaansa vailla olevalla rohkeudella, iskien Amerikan elinvoimaisimpiin taloudellisiin kohteisiin ja tärkeimpiin sotilasosastoihinsa, pahuuden ja rikollisuuden ytimeen, jossa vehkeillään Islamia ja muslimeja vastaan, suunnitellaan muslimien maiden valloituksia ja riistoja. Isku oli tärkeä saavutus muslimeille koska ennenkaikkea se sammutti Amerikan keinotekoisen roihunnan, siirsi taistelun sen omaan maahan, heikensi sen taloutta, tuhosi tärkeitä keskittymiä ja poisti psykologisen pelotteen Amerikkaa kohtaan."

Abu Mus'ab as-Suri sanoi:
"Bin Laden asetti Jihadin sen oikealle suunnalle, pakottamalla vastaanasettumisen meidän ja todellisen vihollisemme välille, joka tukee verhon takaa kaikkia vihollisiamme missä tahansa taistelukentällä taistelemmekin."
"Koska ei ole muuta tapaa eikä pakoa vastarinnasta, ainoa keino nousta vihollista vastaan on toisistaan riippumattomien salaisten sissioperaatioiden solut, lukuisat ja erilaiset solujen mallit."

Abu Muhammad al-Maqdisi sanoi:
"Muslimien läsnäolo tai joidenkin muslimeiden intressien läsnäolo ei-uskovien maassa ei estä Jihadia ei-uskovia vastaan. Heidän verensä on pyhää ja heidän tappamista kuuluu viimeiseen asti välttää, mutta heidän läsnäolonsa ei ole syy välttää Jihadia ei-uskovia vastaan verukkeella, että he joutuisivat kärsimään tai heidän elämänsä ja intressinsä kärsisivät Jihadin tähden.


Nasir ibn Hamd al-Fahd sanoi:

Operaation toteuttivat vain yhdeksäntoista mujahidiniä, joiden aseet olivat hyvin yksinkertaiset, veitset ja sakset! Silti he
onnistuivat murskaamaan Epäuskon taloudelliset ja sotilaalliset valtaistuimet.
Ja missä? Amerikassa, jota kutsutaan ainoaksi "supervallaksi" halliten Uutta Maailmanjärjestystä! Tämä on suuri ihme!

Tapahtuman merkittävyys on ilmeistä viidellä tavalla:

Ensimmäinen: Palautti Islamin takaisin vastarintaan ja sotaan kuffareiden kanssa, vuosikymmenien nationalismin, patriotismin ja
intressien olleen pääasiallinen vaikuttava voima sodille ja vastarinnalle.

Toinen: Se teki selväksi Jihadin merkittävän aseman muutettaessa globaaleja asetelmia.

Kolmas: Lopetti ajatuksen kansallisuuskysymyksistä julistaa sota tai rauha, koska konfliktin johtajilla ei ollut kansallista motiivia, toisin kuin
useilla, lähes kaikilla maailman sissiliikkeillä, ainoastaa salafien Jihad- ymmärrys Islamista. Edes neljällä Amerikkaan iskeneellä ritarilla ei ollut
yhteneväistä kansallista taustaa.

Neljäs: Isku lopetti Amerikan ajan iskeä muslimeja vastaan missä ja milloin tahansa halusivat ilman rangaistusta, lopullisesti, in sha Allah.

Viides: Alku Uuden Maailmanjärjestyksen idealle, jonka Amerikka tulee surullisesti häviämään lähivuosina ja alku myös Amerikan lopulliselle
romahtamiselle, Allahin Tahdosta.

Kuudes: Isku toteutettiin siviilikohteessa ja kirkkaassa päivänvalossa ollen täten voimakas haaste.

Seitsemän: Taloudelliset seuraukset olivat valtaisat: tuhotuissa rakennuksissa sijaitsi suurimpien kansainvälisten organisaatioiden toimistoja ja kuolleiden joukossa oli useita taloudellisen elämän ajattelijoita. Asiakirjoja ja valuuttaa myöskin tuhoutui, puhumattakaan suurista yritystappioista heikentäen talousjärjestelmää. Vihollinen kärsii edelleen poliittisesta, taloudellisesta, sotilaallisesta ja turvallisuuden vahingoista.

Kahdeksan: Pieni 19 marttyriudenetsijän ryhmä suoritti ennalta-aavistamattoman mittaisen ja monimutkaisen marttyyrioperaation aiheuttaen suunnattomia takaiskuja globaalilla tasolla.

Amerikkaa tarkasteleva havaitsee, että Amerikka tunsi itsensä turvatuksi maantieteellistä ja sotilaallisista invaasioista, kahden ympäröivän valtameren suojeluksessa, eristäen sen muusta maailmasta, jota se raastoi ja ruhjoi milloin ja miten tahansa tahtoi, ilman vahingoittumisen pelkoa. Omistaen risteilyohjuksia, ydinase- ja sotilaallista voimaa, lentotukialuksia, maailmanääriin levittyneitä tukikohtia, satelliitteja ja tiedusteluyksiköitä itseluomiensa vihollishirviöidensä vakoiluun ja analysointiin, kuvitellen luoneensa sotilasjätin, ettei kukaan kansa tai valtio koskaan julkeaisi edes ajatella nousta vastarintaan.

Amerikka tekaisi medialegendoja tiedustelutaidoistaan, kyvyistään, satelliiteistaan ja kokemuksistaan vakoiluista ja tiedustelunsa aukottomuudesta, luullen kiristäneensä hirttoköyttä terroristiorganisaatioiden kauloissa olemaan liikuntakvyttömiä.

Tämän kaiken ylpeilyn, tyrannia, ylimielistelyn jälkeen Allah iski heitä sinne, missä he eivät osanneet odottaa. Iskun kestäessä vähemmän kuin kaksi tuntia, nyrjäyttäen raiteiltaan, mitä heidän mediansa oli askarrellut viidenkymmenen vuoden ajan. Amerikka oli tyrmätty kasvoilleen omaan liejuunsa, jota ei sen omat ohjukset, hävittäjät tai ydinaseet kyenneet pysäyttämään.

Ja kaiken lisäksi isku tuli sen suurimmilta vihollisilta, jota varten se oli pystyttänyt tiedustelunsa, satelliittinsa ja vakoilijansa.

Ja pelko ryntäsi heidän sydämiinsä, jonka näki jokainen, joka näki amerikkalaisten kasvot ja listan ylimpänä oli itse päätyranni Bush, joka katsoi parhaaksi istua lasten kanssa lukemassa ponikirjaa, jos ei lukemassa, niin ainakin kuvia katsellen ja kirjankulmia maistellen, sen jälkeen viettäen tuntikausia piilotellen paikasta toiseen. Varapresidentti Cheney tosin piilotteli enemmän hämähäkinkoloissaan.

Mikä vaikutus Amerikan taloudellisiin tappioihin ja romahduksiin, useiden suurien liiketoimintojen mennessä konkurssiin edelleen. Dollarin arvo laskee, sijoitukset ryntäävät pois muihin maihin, muiden asioiden ohella, jotka Allahin tahdosta johtavat tuon taloudelle rakennetun yhteiskunnan romahtamiseen.

Useat ihmiset hyväksyivät Islamin, ollen neljä-viisi kertaa niin suuri kuin ennen iskua, kuten heidän mediansa väittää, luvun ollessa CNN:n mukaan 34 000. Myös useat dai'eet kertovat monen tulleen Islamiin Afrikassa. Tietoisuus Islamin olemassaolosta levisi koko maailmaan; 16 000 kirjamyymälää yksin Amerikassa lisäsivät kirjavalikoimaansa Islamista ja muslimeista. Britannian valtio järjesti erikoisluentoja Islamista työntekijöilleen. Koraanin merkitysten käännökset Britanniassa ja Ranskassa loppuunmyytiin. Joissain Skandinavian valtioissa järjestettiin viikottaisia oppitunteja Islamista. Vierailijoiden määrä Islamilaisissa keskuksissa Japanissa ja Itä-Aasiassa lisääntyi. Mikäli olisimme perustaneet kokonaisen armeijan kutsumaan ihmisiä Islamiin ja Islamilaisiin keskuksiin väestölukuun suhteutettuna, emme olisi saavuttaneet näin suuria lukuja, ellei Allah olisi niin tahtonut. Iskuja kovasti vastustaneetkin joutuivat myöntämään mitä Islam saavutti vuoden aikana iskun jälkeen, kuin mitä se oli saavuttanut neljänkymmenen vuoden dawah'n jälkeen.

Valtio, jota planeetan suurimmaksi kutsutaan, laittaa liikekannalle 7 000 sotilaslentokonetta, peläten heitä, jotka elävät Afganistanin luolissa, piirittäen strategisia
kohteita ohjuksin päivin öin. Useammin kuin kerran nostaa hälytystasoa peläten terrorihyökkäystä.

Tämän jälkeen, tietäkää, että Amerikka on Epäuskon valtio totaalisesti Islamia ja muslimeita vastaan. Oikeastaan se on saavuttanut ylimielisyytensä kärjen avoimissa hyökkäyksissään useisiin muslimikansoihin Sudaniin, Iraqiin, Afganistaniin, Palestiinaan, Libyaan ja muihin, jossa Amerikka liittoutui kufrin voimien kanssa kuten Britannian, Venäjän ja muiden kanssa hyökkäyksessään yrittäen hävittää meidät lopullisesti. Samaten Amerikka karkotti Palestiinalaiset kodeistaan ja asutti 'sikojen ja apinoiden veljet' niihin seisoen vakaasti juutalaisten rikollisen siionistivaltion tukena antaen näille kaiken tarvittavansa vaurautta, aseistusta ja koulutusta. Miten tämän jälkeen Amerikkaa ei enää voisi ajatella olevan muslimien vihollinen sodassa heitä vastaan?

Toisaalta on erittäin surkeaa ja häiritsevää nähdä oppineiden kollegoiden suhtautuvat mieluiten armolla ja tunteella, unohtaen tai piittaamattomuuttaan mitä Kufrin Kansa (Amerikka) tekee; tappaa, tuhoaa ja pilaa useimpia muslimeiden maita ilman mitään armoa tai ystävällisyyttä.

Eivätkö Amerikan sodat muslimeja vastaan ole aina tässä muodossaan? Eivätkö he iske nimittämiään "siviilejä" ja "viattomia" "vanhuksia", "naisia" ja "lapsia" vastaan Iraqissa, Afganistanissa, Sudanissa ja muissa paikoissa ohjuksin ja hävittäjin? Kokonainen sota käydään ilmasta käsin, lentokoneista hävittäjiin.
Onko lentokoneilla, jotka ovat nimetty F15 tai Tornadoksi oikeus tappaa, mitä he nimittävät siviileiksi, mutta mikäli nimenä on Being tai Airbus se ei ole oikeutettua? He tahtovat sotia ilmasta päin, kaikki heidän iskunsa ovat yläilmasta käsin, joten tämä isku oli siitä ja se, joka oli kohteena sortaa enemmän.

Mikäli mitään ei olisi voitettu, paitsi heidän historiansa suunnan muuttaminen, linjauksen, strategisten ja sotilaallisten oppien ja globalisointisuunnitelman - silmän räpäyksessä - se olisi ollut riittävä!

Vuoden 1990 jälkeen alkanut ajanjakso, joka alkoi Neuvostoliiton kaatumisella, kommunististen järjestelmien myötäheikentymisellä ja kylmän sodan loppumisella, Amerikka jäi yksin voimansa ja määräysvaltansa kanssa aloittaen Uuden Maailmanjärjestyksen. Tässä vaiheessa useat amerikkalaiset ideologit ajattelivat sen olevan kaikkien konfliktien ja suurten poliittisten vallankumousten loppu, länsimaisen kapitalismin ollessa voitokas, joten Fukuyama kirjoitti kirjansa 'Historian Loppu', jossa hän visioi maailman saavuttaneen historiansa lopun, sillä enää ei ihmisjärki - kuten hän väittää - kykene luomaan parempaa järjestelmää kuin kapitalismi, koska ainoa ihmiselle onnea tuova vaihtoehto, jota kansat toivoivat, kommunismi, kaatui 72 vuoden jälkeen. Tämän takia kapitalismista oli tullut ihmiskunnan kohtalo, jonka varjossa ihmiset eläisivät ja josta ei ole pakotietä ulos.

Tilannetta hyväksikäyttäen sen pahuus lisääntyi, sen vahingonaiheuttaminen lisääntyi ja sen määräykset tulivat tyrannimaisiksi. Joten se levittäytyi läpi maan täyttäen sen tuholla, tappaen kenet tahtoi muslimeista, ottaen vangeiksi keidät tahtoi, pakottein nöyryyttäen ketä halusi ja iski minne tahtoi. Ikäänkuin muslimit olisivat hyönteislauma, jonka verellä ei ole arvoa eikä kunniaa.

Joten 19 nuorta mujahidiiniä tuli, sektistä, jota vastaan taistellaan jokaisen maailman kansan joukossa. He raunioittivat sen liikekeskukset, järisyttivät ja muuttivat sen järjestelmää, politiikkaa ja strategisia suunnitelmia. He myös paljastivat sen kapitalismin alastomuuden, globalisaation, demokratian ja ihmisoikeuksien, CIA:n myytin ja käänsivät 'historian lopun' heidän lopukseen, Allahin Voimalla.

Taitavasti toteutettu operaatio lähetti viholliselle viestin, että mujahidiinit ovat kyvykkäitä iskemään samalla tavalla iskien viholliseen tämän asuinalueella ja tavoin, joita tämä ei voinut kuvitella. Voitokas Tiistain operaatio varoittaa uutta sukupolvea sitä odottavista iskuista. Maailma tietää, että Jihad-liike on olemassa, ollen elinvoimainen ja joustava, sopeutuen helposti vaihtuviin olosuhteisiin ollen merkityksetöntä, miten poikkeuksellisia ne ovat.

***

Viulujen maksajat

Hinnasto dollareina

Lentokoneet 385 miljoonaa
World Trade Center 3-4,5 miljardia
Pentagonin vahingot 1 mrd
Siivouskustannukset 1,3 mrd
Omaisuus ja infrastruktuurivahingot 10-13 mrd
Kansalliset turvatoimikustannukset mukaanlukien operaatio Afganistanissa 40 mrd
Suoraan menetettyjä työpaikkoja 83 000, menetettyjä palkkoja 17 mrd
Hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus 21,8 mrd
New York Cityn menetykset (muut työpaikat, yleinen infrastruktuuri, siivous) 95 mrd
Vakuutusyhtiöiden tappio 40 mrd
Lentoliikenteen menetykset 10 mrd
Kansantalouden tappiot 500 mrd (5% BKT:stä)

Sekä mittaamattomat menetykset maailmanmarkkinoilla

Ja koska Pohjois-Amerikan talousaktiviteeteista 70 % muodostuu kansalaisten ostovoimasta, kaksi viikkoa 9/11 jälkeen Bush jr. kehotti kansalaisia lomailemaan Disney Worldissä.

Syyskuun 11. 2001 jälkeen Yhdysvallat on käyttänyt 864 miljardia kahteen sotaan: 642 mrd Iraqiin ja 189 mrd Afganistaniin, hinnaksi tullen joka vuosi yli 100 mrd lisää vuoteen 2019 asti, huolimatta ennakkosuunnitelmista vetää USA:n joukot pois Iraqista vuoden 2011 loppuun mennessä.

Vertailun vuoksi mainitaan, että maailman suunnan muuttaneet Syyskuun 11. 2001 operaatiot maksoivat kaikkine kuluineen noin 400 - 500 000 dollaria. Mukana ei ollut minkään maan hallituksen -tai hallituksen jäsenen- rahoitusta.

Yhdysvaltain rahallinen tuki Israelille

Vuosi

1997 $3 132 100 000, josta sotilaallista tukea $1 800 000 000, taloudellista $1 200 000 000
1998 $3 080 000 000, sotilaallista $1 800 000 000, taloudellista $1 200 000 000
1999 $3 010 000 000, sotilaallista $1 860 000 000, taloudellista $1 080 000 000
2000 $4 131 000 000, sotilaallista $3 120 000 000, taloudellista $949 100 000
2001 $2 876 050 000, sotilaallista $1 975 600 000, taloudellista $838 200 000

Yritykset World Trade Centerissä

WTC 1 (Pohjoistorni)

Canton Fitzgerald, sijoitusalan kansainvälinen yritys.
Marsh & McLennan (sijaitsi American Airlines 11:n iskukohdalla), kansainvälinen vakuutus- ja konsultointiyhtiö.
Lehman Brothers, kansainvälinen sijoituspankki, jonka konkurssi vuonna 2008 oli merkittävä nk. talouskriisin laukaisija.
Commodity Futures Trading Commission, Yhdysvaltain hallituksen tulevia kauppoja ja optioita säätelevä toimija.
Zim, Israelilaisomisteinen rahtilaivayhtiö, Israelin suurin ja maailman 10.suurin.
Landmark Education, kansainvälinen liike-elämän koulutusyhtiö.

Useita kansainvälisiä pankkeja, sijoituskonsultointeja, laki-ja asianajotoimistoja, uutiskanavia.

WTC 2 (Etelätorni)

AON Corporation, monikansallinen vakuutus- ja sijoitusyhtiö.
Fuji Bank, japanilaisomisteinen vähittäispankki
Morgan Stanley, monikansallinen sijoitusyhtiö.

Useita muita sijoitusneuvojia, vakuutushtiöitä, pankkeja.


***

Ghazwat Manhattanin legitiimiys Islamin Laissa

Jihad

Jihadista tulee yksilöllinen velvollisuus (fard 'ayn), kun

* Kun vihollinen valloittaa muslimeiden maan

Ibn 'Abidin sanoi: "Mikäli lähimpänä vihollista olevat tarvitsevat niitä, jotka ovat kauempana heistä ollen kyvyttömiä vastustamaan vihollista, tai olivat laiskoja tai eivät tehneet Jihadiä, niin sitten se tulee kauimpana olevien yksilölliseksi vastuuksi, fard 'ayn, kuten rukous ja paasto."

* Kun muslimit kohtaavat vihollisen taistelukentällä ja taistelu on alkamaisillaan.

* Kun muslimeiden imaami määrää henkilön tai ryhmän taisteluun

Ibn Hajr al-Asqalaani sanoi: "(Profeetan (S) hadithissä Hijrah'sta ja Niyyah'stä) on yksilöllinen pakko osallistua taisteluun kenet tahansa imaami siihen valikoi."

* Kun muslimeiden imaami astuu ulos Islamista

Mikäli hänellä ei ole armeijaa, joka puolustaa häntä, hänet viedään Shari'ah- tuomioistuimeen, mutta toisessa tapauksessa Jihad häntä ja hänen armeijaansa vastaan tulee pakolliseksi.


Sotaan osallistumattomat/osalliset

Ensimmäinen kategoria

He, jotka eivät taistele, eivätkä osallistu millään tavalla sotaan ja yleistä tuhoa aiheuttavat aseet

Ei ole luvallista tappaa ketään heistä, mikäli heidät voidaan erottaa sotaan osallistuvista, mutta mikäli he sekoitttuvat siten, että heitä ei voi erottaa, silloin heidän tappamisensa on sallittua muiden muassa, olivat he sitten vanhuksia, naisia, lapsia, sairaita, liikuntarajoitteisia tai hurskaita munkkeja.

Muslimiarmeijat ovat aina käyttäneet katapulttia taistelussa Kuffareita vastaan, joka ei erottele taistelijoiden ja muiden välillä täten vaikuttaen ns. viattomiin.

Ibn Qudama sanoi: "On luvallista käyttää katapulttia, koska Profeetta (S) käytti katapulttia taistelussa Ta'ifin asukkaita vastaan; ja Amr ibn al-Aas teki samoin
Iskandriyyan ihmisiä vastaan (al-Bayhaqi). (...) Ja on sallittua tappaa naisia ja lapsia yöhyökkäyksissä, tuhotuissa rakennuksissa tai vesikanavilla, kunhan aikomuksena ei ole tappaa heitä erityisesti; ja on sallittua tappaa heidän (vihollisen) eläimiä tarkoituksena tappaa ja alistaa heidät, tästä ei ole erimielisyyttä."

Samaten hän sanoi:"On luvallista hyökätä vihollisen keskuuteen yöllä. Ahmad ibn Hanbal sanoi:'ei ole ongelmaa yöllisissä hyökkäyksissä, eikö roomalaisillekin hyökätty yöllä?' Ja hän sanoi: 'Emme tiedä ketään, joka inhosi yöhyökkäyksiä."

Ja Ibn al-Qasim sanoi:"On luvallista käyttää katapulttia uskottomia vastaan, vaikka lapsia, naisia sekä vanhuksia ja munkkeja epäsuorasti kuolisikin, koska 'Nikayah' (tehdä, mikä heikentää vihollista) on sallittua Ulaman yksimielisyydellä. Ibn Rushd sanoi; 'Nikayah' on luvallista yksimielisyyden mukaan ja keitä tahansa monijumalaisia vastaan."

Hanafi- kouluun kuuluva al-Sarakhsi sanoi: "Ei ole mitään väärää päästää tulvivaa vettä vihollisen kaupunkiin, polttaa heidät tulella, pommittaa katapultilla, vaikka siellä olisi lapsia, muslimivankeja tai kauppiaita heidän seassaan." Muhammad ibn Hasan as-Sahybani ja al-Kasani sanoivat samaa lisäten mukaan vihollisen tukialueet ja asuinpaikat.

Malikin koulussa on kaksi näkemystä, sallien yleistä tuhoa aiheuttavien aseiden käyttö, vaikkakin muslimit tietäisivät, että nämä alueet tulisivat muslimeiden haltuun. Toisen näkemyksen mukaan hukuttaminen ja polttaminen eivät jälkimmäisessä tapauksessa olisi sallittua. Shafi'i oli eri mieltä tästä. Ibn Farhun lisäsi mukaan laivojen ja tukikohtien pommittamisen [tarkoittaen katapulttia].

Shafi'illä, Zaahireilla ja heidän fuqahaallaan olivat samankaltaiset näkemykset.

Ibn Hanbal ja hänen fuqahaansa ml. Ibn Qudama pitivät yleistä tuhoa aiheuttavien aseiden käyttöä luvattomana, mikäli muslimeilla on mahdollisuus voittaa vihollinen. Muussa tapauksessa tuli ja vesitulva ovat luvallisia. Yölliset iskut ovat joka tapauksessa sallittuja.

Toinen kategoria

He, jotka osallistuvat sotaan muuten kuin aseellisesti, auttaen varallisuudellaan tai mielipiteillään, heitä ei voi kutsua "viattomiksi", ollen taistelevien mukana ja osana vihollisen vahvuutta.

Ibn AbdulBarr sanoi: "Oppineiden kesken ei ole erimielisyyttä siitä, onko taistelija nainen vai vanhus, tappaminen on sallittua, kuten myös taistelemaan kykenevä lapsi." Toisaalla hän sanoi: "Oppineilla on yksimielisyys, että Profeetta (S) tappoi Duraid ibn as-Simah'an Hunayn taistelussa, koska hänellä oli kokemusta sodasta ja myötävaikutti mielipiteillään." Ja tämä tapahtui lähettämällä Hunayn taistelun jälkeen armeija suorittamaan nimenomaan tätä tehtävää.

An-Nawawi kertoi Sharh Shahih Muslimissaan, että vanhemmat miehet ei-muslimien joukossa täytyy tappaa, mikäli heillä on sotastrategian tietämystä.

Samaten Ibn Qudama kertoi olevan yksimielisyyden tappaa naisia, lapsia ja vanhuksia, mikäli he auttavat taistelijoitaan.

Ibn al-Qasim myös kertoi, että oppineilla on "yksimielisyys kenestä tahansa strategista olevan sama kuin kenen tahansa taistelijan. Tämän välitti Ibn Taymiyyah. Samaten Ibn Taymiyyah sanoi, että "he, jotka auttavat, tukevat ryhmää tai heidän avustajiaan, ovat yksiä heistä, mikä tahansa olisi heidän puolellaan tai vastaan."

al-Shawkaani* sanoi: "Allah on käskenyt tappaa monijumalaisia. Hän ei eritellyt, millä tavalla sen pitäisi tehdä, eikä hän velvoittanut meitä tekemään sitä tietyllä tavalla. Joten ei ole mitään, mikä estäisi heidän tappamisensa millä tavoin tahansa:ampumalla, pistämällä, hukuttamalla, viitelemällä, pudottamalla kalliolta ja niin edelleen." Hän lisäsi, että mikäli Jihad sitä vaatii, mujahidiinien ollessa pakotettuna käyttämään tulta, se on sallittua, muussa tapauksessa kiellettyä.

*al-Shawkaani eli 1600-luvulla.

Kolmas kategoria

Muslimit

Muslimien erillinen tappaminen ei ole luvallista, mutta mikäli he ovat sekoittuneina muihin niin, että heidät on pakotettua tappaa heidän mukana, ollen silloin luvallista.

Enemmistön mielipide olettaa, että vain uskottomat läsnä ovat isketyissä kohteissa (WTC, Pentagon ja lentokoneiden matkustajat). Al-Shafi' ja eri juristit Hanafi-koulussa uskoivat olevan sallittua polttaa, hukuttaa ja romuttaa sodan osapuolen maa vaikka muslimeja saattaisikin kuolla toiminnan ohessa.

Uskottomia auttavan ja vahvistavan muslimin toiminta saattaa olla luvallista tappaa maallisen oikeuden mukaan, ikuisuuden tuomion riippuessa aikomuksesta.


Tuli ja joukkotuhoaseet


Ibn Umar (R) kertoi: "Allahin Lähettiläs, Allahin Siunaukset ja Rauha hänelle, poltti ja kaatoi Banu al-Nadirin palmupuut." (Sahihayn)

Allah Subhanu wa t'Ala, sanoi.

"Mitä ikinä palmuista hakkasitte tai jätitte, oli Allahin luvalla" (59:5)

Hadith on perustavaa laatua luvallisuudessa sytyttää tuleen vihollisen alueita (ja rakennuksia). Useimmat muhaddithit ovat omistaneet asialle kokonaisen luvun; Bukhari, Ibn Majah, Tirmidhi ja Abu Dawud ja al-Bayhaqi.

Ibn Hajar kommentoi hadithia Bukharin selitysteoksessaan Fathul-Baree: "Suuri määrä oppineita katsovat, että polttaminen ja tuhoaminen ovat luvallista vihollisen alueella. Al-Awza'i, al-Layth, at-Tabari, Abu Thawr, Abu Bakr ibn al-Arabi ja as-Shawkani kiistelivät Abu Bakr Siddiqin (oik.Abdullah ibn Uthman, Olkoon Allah häneen tyytyväinen) määräyksestä olla tekemättä mitään tämän kaltaista. Tabari vastasi, että Abu Bakrin (R) kielto koski aikomusta tappaa naisia, lapsia, munkkeja, kaataa hedelmäpuita, ei niinkään, mikäli vahinkoa näille tapahtuisi taistelun aikana. al-Awza'i näki, että Abu Bakr (R) tiesi Profeetan (Sallaahu alayhi wa Sallam) kertoneen al-Shamin tulevan muslimeiden haltuun, joten hän ei pitänyt vihollisen (bysanttilaisten) tällaista heikentämistä tarpeellisena.

al-Bayhaqin mukaan Yazid ibn Abi Habibin kertomana Qisariyan valloittamisessa 'Umar ibn al-Khattabin aikana he pommittivat kaupunkia joka päivä kuudella kymmenellä katapultilla.

Sa'id ibn Mansur kertoi Safwan ibn 'Amrin välittämänä, että Mu'awiyah'n aikana muslimit pommittivat bysanttilaisia ja muita vihollisia tulella polttaen heitä, molempien osapuolten tehdessä sitä toisilleen. Hän sanoi, että muslimit eivät koskaan estäytyneet tekemästä niin.

al-Shafi'i ei nähnyt mitään väärää sytyttämällä tuleen vihollisalueita, puiden ja viljelysten tuhoamista. Ahmad [ibn Hanbal] sanoi olevan mahdollista olla tilanteessa, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa, mutta polttamisen ei tulisi olla mielivaltaista. Ibn Ishaq sanoi tuleensytyttämisen olevan sunnah, mikäli se aiheuttaisi vahinkoa heille.

al-Ayni sanoi Umdah al-Qadissaan:

"Ibn Umarin hadith todistaa, että muslimit voivat käyttää mitä tahansa menetelmää, mikä luhistaa monijumalaisen vihollisen vahvuutta, ja mahdollistaa voittoa heistä. He voivat hakata heidän viljelyksensä, muuntaa heidän vetensä ja piirittää heitä. Tämän sallivat kuufalaiset, Malik, al-Shafi'i, Ahmad [ibn Hanbal], ibn Ishaq, at-Thawri ja ibn al-Qasim.

Nasir ibn Hamd sanoi:

"Islamin oppineiden kielessä ei ole yritystä tavoitella epäuskovien myötätuntoa, harmonisoida Islamin uskonnollista lakia teeskennellen kutsuen "ihmisoikeuksiksi" tai "rauhaa rakastavia ihmisiä." Näiden oppineiden argumenttien tarkoituksena oli sallia joukkotuhoaseet, joita heidän aikanaan oli olemassa ja jotka tappoivat uskottomia lapset mukanaan."


Tämän päivän itseuhrausoperaatiot ja niiden hukm Shari'assa

Itsensä räjäyttäminen vihollisen keskellä on vallitsevin itseuhrausoperaatio nykyajan sodankäynnissä, laajimmalle levinnyt 'itsensä uhraavana marttyyrioperaationa.'

Se voi saada seuraavanlaisia muotoja ja useita muita:

* Mujaahid pukeutuu pommeilla varustettuun liiviin mennäkseen vihollisen piiriin räjäyttääkseen heidät ja itsensä kaikki yhteen syssyyn.
* Mujaahid ajaa räjähteillä laukaisuvalmiiksi lastatun ajoneuvon vihollisen leiriin tai sotilasalueelle laukaistakseen sitten heidät ja itsensä vihollisen keskuudessa.
* Lentokoneita ja vastaavia ilmaliikenteen kulkuneuvoja käyttäen syöksemällä ne vihollisen taloudellisen ja sotilaallisen tukikohdan rakennuksiin, torneihin tai tarkoin vartioituihin kohteisiin.


Ahmad Shaakir määritteli itseuhrautumisoperaation "olevan henkilön laittaessa itsensä vaaralliseen tilanteeseen, josta hän ei odota selviävänsä elossa, eikä ole toivoa välttyä siltä saavuttaakseen voiton muslimeille tai pelastaakseen heidät mahdollisesta tuhosta, tai vähentää heitä kohtaavaa vahinkoa terrorisoimalla ja pelottamalla vihollista, halajamalla siten marttyyriutta ja Tuonpuoleista."

Al-Intihaar, Itsemurha

Vaikka sanan al-intihaar tai itsemurha käyttö on suosittua tänään, sanan käyttö tässä merkityksessä ei ole tavallista eilisen oppineilla viitatessaan itseuhrautumiseen, käyttäessään ilmausta Qatl an-Nafs. Eikä sanalla itsemurha ole Shari'assa sama merkitys kuin länsimaisessa sanan määrittelyssä, mutta ilmiönä sinänsä kyllä tunnetaan, ollen kiellettyä Islamissa.

Allahin Lähettilään S määritelmä itsemurhalle oli yksilön kiirehtimistä omaan kuolemaansa johtuen hänen ahdingostaan tai kivuistaan dunyassa, kuten mies, joka otti hengen itseltään kivuliaan haavan tähden, ja Allah kielsi häneltä Paratiisin.

Islamin lainoppi näihin operaatioihin

Menneisyyden oppineilla ei koskaan ollut tarkalleen samanlaisia tilanteita kuin meillä tänäpäivänä, ei ollut massiivisesti räjähtäviä sotatarvikkeita, eikä lentokoneita, raskaita tuliaseita, lyhyen- ja pitkänkantaman ohjuksia, eivätkä tämänkaltaiset sodan menetelmät olleet täsmälleen samanlaisia menneisyydessä, vaikkakin saavutettavat tavoitteet tällä tavoin saatiin tavoitettua sen aikaisilla itseuhrautumisoperaatioilla.

Ensimmäinen mielipide:Sallittua

Lausuntoja yleisesti tunnetulta meidän aikamme ulamaalta, jotka ovat tämän sallineet, mujahidin tunkeutua vihollisen keskuuteen räjähtein ja laukaisten ne itsensä mukana aiheuttaakseen vakavaa vahinkoa viholliselle.

al-Uthaymeen: "Pommivyötä käyttävä nuorukainen, joka kuolee ensimmäinen itse, ei epäilystä, että tämä ei ole sallittua, ellei siihen sisälly suurta hyötyä Islamille, eikä tapeta ihmisiä, joiden joukossa ei ole johtajia, eivätkä ole kuten juutalaisten komentajat, silloin se on sallittua...Kiteytettynä nämä asiat vaativat ymmärrystä ja harkintaa haitoista torjuessa isompaa kahdesta haitasta ja jokaista tapausta on arvioitava erikseen." Mutta, selittäessään hadithiä Pojasta ja Kuninkaasta, al-Uthaymeen mainitsi itsensä ja uskonsa uhrautumisen hyödyn, mutta painotti sen olevan kiellettyä, mikäli tappaa 10 tai 20 ilman mitään hyötyä tai muuttamatta mitään. Tosin Jihad-ulama katsoi tämän olevan vain Sheikhin ijtihadiä hyödyn tarkoituksesta ja ollen tavallista todellisista taisteluista kaukana olevalta oppineelta, joka ei elä päivittäisessä tilanteessa joko Palestiinassa tai muualla.

Mujahidillä, joka tilanteessa räjäyttää itsensä ei ole aikomus tappaa itseään, vaan räjäyttää vihollinen, hänen räjähdyksensä heidän muassaan on seurausta tarpeesta räjäyttää vihollinen, etenkin koska muslimeilla ei ole käytössään samanlaista aseistusta kuin vihollisella on hallussaan.

Islamissa päämäärä ei pyhitä keinoja, eikä hyvä aikomus oikeuta haramilla toimimiseen niin kauan kun Shari'asta on kyse, vaan niin kauan kuin aikomus (an-Niyah) on oikea eli taistella Allahin Sanan korkeimmalla pysymisen puolesta ja keinot ovat fiqh'in mukaisia, niin mitään haittaa ei ole.

Qiyaas, missä mujahid sekoittuu vihollisen piiriin tappaakseen heitä massoittain ollen tietoinen kuolemisestaan täyteen varmuuteen asti, tarkoituksenaan aiheuttaa vakavia vahinkoja viholliselle, tekee sen luvalliseksi.

Jotkut sanovat tämän olevan qiyas ma'a al-faariq, joka tarkoittaa pätemätöntä analogiaa, jossa tunnetusta vedetään oikeutus tuntemattomalle, eli analogia ei päde variaabelin ollessa muodossaan ja tarkoituksessaan tuntematon. Tämän näkemyksen mukaan analogiaa tämän päivän operaatioihin ei voi tehdä menneisyyden tilanteesta, jossa mujahid menee vihollisen piiriin tapetuksi tulemisen ollessa mahdollinen siihen, että nykytilanteessa mujahid menee vihollisen piiriin tappaakseen itsensä.
Tosiasiassa kuolemisen varmuus tässä tarkoitetulla tavalla ei voi olla olemassa, koska toisinaan mujahidin pommi ei räjähdä tai pommin räjähtämisestä huolimatta mujahid jää eloon. Shari'assa ei ole mitään eroa onko kuolema aiheutettu suoraan tai välillisesti, koska molemmat tapaukset käsitellään suoraan tappavan käsitteellä. Yleinen sääntö Shari'assa on, että keinot, joita ei käytetä saman lopputuloksen saamiseksi, tuomitaan kuin ne olisivat samat keinot.

Sallittuna pitivät myöskin useat Jihadissa olevat salaf-oppineet, kuten Sulayman al-Ulwaan, Ali ibn Khudayr ja muut, useat al-Azharin oppineet, Yusuf al-Qaradawi, Muhammad at-Tantaawi sekä useiden maiden suurmuftit mm. Egyptissä ja Syyriassa sekä eräät Tasawwuf/'Ashaa'irah- doktriinin oppineet. Useiden myönteinen kanta liittyi erityisesti al-Qudsin tilanteeseen.

Toinen mielipide: Ei sallittu

Erityisesti Saudi-Arabian nykyoppineiden kanta, ml. Ibn al-Uthaimeenin ja Saudi-Arabiassa vaikuttaneen Nasiruddeen al-Albaanin toinen mielipide, al-Uthaimeenin mainiten tässä kuitenkin sen olevan mujahidin ijtihad. Kokonaan kiellettynä pitivät 'Abdul-'Aziz ibn Baz, Saaleh al-Fawzaan sekä 'Abdul-'Aziz al-Shaykh. Yleisesti todisteina on yleinen itsemurhakielto, tähän asiaan sopimattomat päätelmät haditheistä, maslahan (hyödyn Islamille) puuttuminen (esim. muslimien elämän vaikeutuminen 11.9.2001 jälkeen) tai maslahan ollessa minimaalinen (esim. kuolee vähän sotilaita, paljon siviilejä), tekstuaalisen (an-nass) todisteen puuttuminen jne. Kielteisyys ei tosin aina liity itseuhrautumiseen, vaan Islamille ja muslimeille saatavan hyödyn pienuuteen. 'Abdul-'Aziz al-Shaykh esitti ettei tiedä shari' todisteita tälle ja epäilevänsä, jotka eivät tarkoita tietämistä tai kieltämistä, itseuhrautumisen itsensä räjäyttämällä olevan itsemurha ja kiellettyä, mutta ei kertonut vihollisen heikentämisen tai tappamisen olevan kiellettyä, kuten ei kertonut myöskään hänen suurmufti-edeltäjänsäkään Ibn Baz. Ibn Bazia edeltäneeltä suurmufti Muhammad ibn Ibrahimin (rahimahullah) tiedetään hänen sallineen muissa kuin tilanteissa itsemurhan, mikäli siitä seuraa suurempaa hyötyä muslimeille.

Todisteista ei voi tehdä samaa päätelmää, koska nämä todisteet viittavat tapauksiin, joissa joku tappaa itsensä kykenemättä kärsivällisyyteen kantaa dunyan taakkaa, haavoittuneen itsemurha jne. Maslaha on aina, mikäli ihmiset tulevat Jihadin seurauksena Allahin Uskontoon tai viholliselle aiheutuu vakavaa vahinkoa. Abu Aminah Bilal Philips esitti 11.9.2001 operaation olleen haram, mutta siitä seurasi paljon hyötyä Islamille tarkoittaen Islamiin palaamisen suurta ihmismäärää. Tekstuaalista todistetta on sikäli turha peräänkuuluttaa, koska edeltäjien fuqahaa tekivät Jihadin fiqh'iin paljon päätelmiä ijtihadiä ja qiyasia käyttämällä. Eräät länsimaissa vaikuttavat oppineet ovat maininneet näiden pommitusten ja niissä tapahtuvien siviilikuolemien olevan muutoksia uskontoon tekstuaalisen todisteen kustannuksella. Ennenkaikkea on muistettava, että todisteet näille on jo edeltänyt ja Islamissa nykyinen erimielisyys ei kumoa menneisyyden yksimielisyttä.

Kolmas mielipide: Sallittua, mikäli mujahid räjäyttää vihollisen alueella itseänsä lukuunottamatta

Hassan Ayyub selitti, että pommivyöhön pukeutuminen ei ole sallittua, mutta räjähdysaineilla lastattu rekka räjäytettynä vihollisen alueella on sallittua, koska jälkimmäisessä hän ei suoraan tappanut itseään, mutta edellisessä hän tappoi itsensä ensin ennen vihollisiaan.

Neljäs mielipide: Sallittua äärimmäisen tarpeen alla

Jotkut näistä oppineista ovat tehneet tämän qiyasin (analogian) at-tatarrusin (vihollisen ottaessa muslimeja suojakilveksi tai sekoittumalla muslimien joukkoon) perusteella, kun taas ulama, joka sallii sen konventionaalisena sodankäymisen keinona ovat tehneet qiyasin joukkoonsekoittumisen (al-inghimaas) perusteella. Tämän lisäksi on ulama, joka sallii tämän sodankäyntinä käyttäen molempia analogioita.


Ihmiskilvet (at-Tatarrus)

Tarkoittaa fiqhin kirjoissa oppineiden huomioonottamaa asiaa, jossa vihollinen ottaa ihmisiä suojatakseen itseänsä muslimiarmeijoiden hyökkäyksiltä, jotka voivat olla myös musliminaisia ja näiden lapsia tietäen, että naisten ja lasten tappaminen on Islamissa kielletty.

Abu Hanifan ja Sufyan at-Thawrin koulujen enemmistö sallii heidän ja ihmiskilpien tappamisen kaikissa tilanteissa, ollen myös toinen malikien mielipide. Syynä on Jihadin jatkavuuden ylläpitäminen ja kielto ihmiskilpien tappamisesta pysäyttäisi Jihadin ja jokainen kaupunki suojautuu näillä kilvillä muslimijoukoilta. Jotkut sanovat, että vaikka vihollisella olisi muslimeja ihmiskilpinä, muslimiarmeija ei voi keskeyttää Jihadia näitä suojellakseen.

Fiqhin periaatteena on tärkeämpää torjua harmia koko muslimiummalta kuin yhdeltä yksilöltä. Toiset ovat muslimikilvistä olleet kieltävällä kannalla sanoen, että muslimeita ei voi rinnastaa kuffareihin ja että voiton tie ei voi olla tappamalla muslimeja.

Fuqahaan yleinen mielipide on, että muslimikilpien tappaminen on luvallista vain äärimmäisen tarpeen tullen. Tämä mielipide on Malikillä ja hänen lainoppineillaan, shafi'iyyah, hanaabilah, al-Awzaa'i, al-Layth ja yksi hanifiyyah- koulussa. Tämä on sallittua vain kahdella ehdolla:

a. että mujahid välttää tappamasta ihmiskilpiä kuin on mahdollista ja
b. ettei ole aikomusta tappaa ihmiskilpiä, vaikka olisi tietoinen joutumisestaan ampumaan heitä kohti siksi, että ei ole olemassa välttämätöntä aikomusta tappaa muslimia oikeudetta.


Kääfirien tappamisen luvallisuus

Ulamaa'lla on kaksi näkemystä syistä, jolloin kuffarien tappaminen on laillista.

Ensimmäinen mielipide

Kun kuffarit taistelevat tai omaavat kykyä taistella (kaikki muut paitsi shafi'i).

Toinen mielipide

Syy kuffarien tappamiselle on heidän epäuskonsa, ollen sallittua tappaa jokainen kääfir niin kauan kuin ei ole mitään todistetta, joka poissulkisi tietyn kääfirin tappamisesta. ibn Hazmin sekä Imam Shafi'in ja hänen koulunsa suosituin mielipide.

Oikeampi kahdesta mielipiteestä kuffarien tappamisen sallittavuudelle on heidän omaamansa kyvykkyyden taistella, kun yleinen sääntö on jokaisen kääfirin ollessa tapettava muhaarib, ellei osoiteta hänen kuuluvan mihinkään kolmeen luokkaan (dhimmiyuun, mu'ahadun tai musta'minuun).

Ulaman yksimielisyys kuffareista, joiden tappaminen ei ole sallittua ovat naiset, lapset, hermafrodiitit, lähetit ja mielisairas.

Ulamalla on erimielisyyttä seuraavien kuffareiden tappamisesta: vanhus, luostarimunkit (elleivät he ole sekoittuneena tai kehoita kansaa taistelemaan muslimeja vastaan), työntekijä (al-Ajir), kauppias ja muut vastaavat. Sallittuna tappaa pitivät ainoastaan Ibn Hazm sekä Imam Shafi'i ja hänen koulunsa suosituin mielipide.

Ibn Hazmin näkemys perustui Bani Quraidhah- tapaukseen, jossa rauhansopimuksen Profeetan S kanssa rikkoneen juutalaisheimon aikuisiän saavuttaneet miehet tapettiin säästämättä kauppiaita, maanviljelijöitä ja muita.

Tämän argumentin voi refutoida mainitsemalla, että mitä Quraidhah'lle tapahtui oli erikoistilanne, jota ei voi toteuttaa kaikissa tapauksissa. Bani Quraidhah rikkoi heidän ja muslimien välillä olleen sopimuksen ehtoja eikä kukaan Quraidhah'sta vastustanut johtajiensa toimia paitsi Amr ibn Sa'd sekä Islamiin tulleet Tha'lab, Usayd, Asad ibn Ubayd, Sa'yah'n pojat ja muut. Profeetan S esimerkistä tiedämme, että mikäli jotkut ihmiset rikkovat rauhansopimuksen ehtoja ja muut eivät vastusta heitä vaan vaitonaisina osoittavat tyytyväisyytensä, heitä kaikkia vastaan taistellaan sopimuksen rikkojina. On tärkeää painottaa tässä ihmisten hiljaisuuden olevan useimmissa tapauksissa hyväksynnän signaali. Länsimaiden kansat, jotka käyvät ristiretkeläissotia Islamia vastaan hyväksyvät hallitustensa toimet äänestämällä heitä hallituksiin sekä auttamalla heitä lähettämällä poikiaan muslimimaihin vuodattamaan muslimeiden verta. Huomattakoon, että Profeetta S Quraidhah'n tapauksessa osoitti äärimmäistä ankaruutta tähän asiaan.



Tilanteet jolloin on sallittua tappaa kääfireitä, joiden tappaminen muuten on luvatonta

Tilanne 1. Ottamalla osaa sotaan suoraan tai epäsuorasti

Oppineilla ei ole erimielisyyttä sallittavuudesta tappaa kuka tahansa, joka ottaa osaa sotaan meitä vastaan. Mikäli jonkun kansan tavan mukaan sen naiset eivät osallistu sotaan, heitä ei myöskään ole sallittua tappaa, paitsi kuten Khaalid bin Suwaydin tappanut Quraidhah'n nainen tapettiin tämän takia.

Henkilö voi ottaa osaa sotaan antamalla neuvoja, mielipiteitä, taloudellista tukea tai mitä muuta tahansa epäsuoraa auttamista, joten ulamaa ovat yksimielisesti sallineet tappaa keitä tahansa näin tekeviä kuffareita, olivat he keitä tahansa, joiden tappaminen yleensä on kiellettyä.

Imam as-Sarakhasy sanoi: "Mikäli henkilö taistelee antamalla mielipiteitään ja strategioitaan, niin silloin tämän tappaminen on heidän vahvuutensa murtamista, kuten Durayd ibn as-Simah tapettiin Hunayn taistelussa vaikka oli 160-vuotias, sokea, eikä kyennyt istumaan kunnolla, mutta oli tärkeä sotastrategi.

Mu'awiya Ibn Abi Sufyan (RA) näki, että mielipiteiden ja strategioiden tarjoaminen sotaan oli vakavampaa kuin pelkkä osallistuminen yhtenä sotilaista.

Tilanne 2: Mikäli tällainen henkilö on auktoriteetti

Kuningatar tapetaan, vaikka on nainen, sekä lapsikuningas, koska heidän päätöksentekonsa vaikuttavat sotaan suuresti näin ollen ottaen osaa sotaan.

Sääntö pätee jokaiseen siviilihenkilöön, jotka ottavat osaa sodan päätöksentekoon, vaikka he eivät olisikaan strategeja, koska heidän tappamisensa heikentää vihollista.

Tilanne 3: Innoittaminen ja rohkaisu sodankäyntiin

Kuka tahansa kuffareista ottaa osaa sotaan innoittamalla ja rohkaisemalla vihollista jatkamaan hyökkäyksiä muslimeja kohtaan, tämän tappaminen tulee sallituksi ja suositeltavaksi heikentämään vihollisleiriä. Kuten kuka tahansa nainen, joka antaa varallisuudestaan sotaan, laulavat ylistyslauluja, paljastavat alastomuuttaan häiritäkseen, kaatuneiden itkijät, kostoonkehottajat ja kaikki vastaava yhdessä ja erikseen tekevät tappamisen luvalliseksi. Samaten, mikäli tämä kerää asetarvikkeita, hoitaa vesijakelun viholliselle, yllyttää taistelijoita.


Hyökkäys, joka tuhoaa kuffareita massoittain

Shari'ah sallii raskaat hyökkäykset kuffareiden asuinalueisiin yöaikaan, mikäli muslimeiden tarvitsee, vaikka nämä iskut eivät erottele lapsia ja naisia, joiden tappaminen on yleisesti kiellettyä. Sekä tavoilla, jotka aiheuttavat laajaa tuhoa, suuria uhrimääriä, kuten tuli, tulva ja raskain pommitusasein, kuten katapulti, kanuunat jne.

Profeetan (S) katapultin käyttö Tai'fin kaupunkia vastaan on todiste, että on sallittua tappaa kuffareita, jotka taistelevat katapulttia käyttäen.

Shaykh Husayn ibn Umar Mahfudh sanoi: "Qiyas voidaan tehdä katapultista raskaisiin taisteluaseisiin ja torjuntajärjestelmiin, hyökkäysvaunuihin ja sotakoneisiin."

Ibn Hajr al-Haytami sanoi al-Bayhaqin raportoimasta hadiithistä: "Hän tappoi heitä jollain, jonka tuhovaikutus oli yleinen."

Qiyas laajenee sallittavuuteen käyttää vastaavia aseita, jotka aiheuttavat yleistä tuhoa.

al-'Ibadi sanoi:"Sanat 'he asettivat katapultit heitä vastaan' tarkoittaa heidän asettaneen ne heidän tukialuettaan vastaan tuhoamaan ne. 'He päästivät vettä heitä vastaan, hakkasivat puut ja tuhosivat viljelykset,' koska ne murtavat heidän vahvuutensa ja hajottavat siten yhtenäisyyttä."

al-Mawwaq sanoi: "Ibn al-Qasim sanoi [tämän tarkoittavan], että ei ole mitään väärää pommittaa heidän tukialueitaan katapultin keinoin tai katkaisemalla heidän elinkeinonsa ja vetensä, vaikka siellä olisi muslimeja ja lapsia mukana. Ashhab myöskin sanoin tämän.Malik sanoi (al-Mudawwanah), että ei ole mitään väärää polttaa heidän kyliään ja tukialueitaan, hukuttamalla tulvaan, ryöstämällä, hakkaamalla hedelmäpuita ja niin edelleen"

al-Rahibani sanoi: "Ahmadin [ibn Hanbal] sanojen itsenään tarkoittavan sen olevan luvallista oli sitten pakko tai ei. Myöskin on luvallista pommittaa heitä tulella ja on sallittua katkaista tie, kuten pikatie ja katkaista vesi tai avata pato hukuttaakseen heidät. Ja on myöskin sallittua tuhota heidän viljelysmaansa, vaikka siihen sisältyisi joidenkin naisten ja lasten tuhoamista, koska se kuuluu samaan säännöstöön yöhyökkäyksien kanssa."


Luoda yhtäläistä tuhoa heidän maihinsa kuin he tekevät meidän maihin

Ibn Taymiyyah sanoi: "Ulamaa on yksimielinen sallittavuudesta tuhota kuffareiden puita ja viljelmiä, mikäli he tekevät meille samoin, emmekä kykene nujertamaan heitä ilman sitä. Kaksi tunnettua erimielistä syytä on molemmat Imam Ahmadilta ja sallittavuus on as-Shaafi'in koulukunnassa ja muilla.

Useat fuqahaa ovat maininneet selvästi sallittavuuden yhtälailla iskeä muslimeiden vihollisiin, vaikka alunperin sellaiset iskut eivät olisikaan sallittuja.

Oppineet ja Tiedon ihmiset, al-ikhtiyaaraatin kirjoittaja, Ibn Qayyim, al-Qurtubi, ash-Shawkaani ja useat muut sanovat, mikäli uskottomat tappavat naisia ja lapsiamme, meidän ei pidä tuntea mitään häpeää tehdä samaa heille saadaksemme heidät pidättymään tappamasta lapsiamme ja naisiamme. Nämä nuoret 19 miestä (9/11) eivät aikoneet tappaa lapsia, sen sijaan he hyökkäsivät maailman suurimpaan sotilaskohteeseen Pentagoniin, jossa työskentelee 64 000 päivittäin ja öin kolonisoidakseen muslimimaailmaa, sotilaskohde, jossa on suuri kesskittymä armeijalle ja tiedustelulle.

Mutilaatio

Shari'ah'ssa on täydellinen kuffareiden mutilointikielto taistelukentällä, paitsi kuffareiden mutiloidessa muslimeiden ruumiita, jolloin heidän uhriensa mutilointi tulee luvalliseksi. Qadhi Iyyadin mukaan ulamalla on erimielisyyttä todisteista, joihin kuuluu eritoten tapaus Ukl- ja Uraynah-heimojen miehistä, jotka jättivät Islamin ja tappoivat kamelipaimenen. Salaf-us-Saalehilla on erimielisyyttä onko tämä korvattu hudud-rankaisuilla ja mutilointikiellolla.

Amana

Tärkeä olosuhde, jonka Islamin ulamaa ovat selittäneet amaanälle ollakseen hyväksytty on, että sen täytyy olla vapaa mistään harmista tai vaikeuksista uskoville. Täten amaanaa ei tule ratifioida yhdellekään kääfirille, koska tässä on paineita tai vaikeuksia uskoville. Esimerkiksi Imam as-Subkin aikaan ranskalaisille kauppiaille annettiin amaan ja vuoden kuluttua he järjestivät kristillisen festivaalin uskonnollisine symboleineen.

Keitä Amanah ei suojele:

* Amanah ei suojele ketään, joka innoittaa taisteluun muslimeja vastaan, hyökätäkseen heitä vastaan, julistaa sodan Allahia ja Hänen Lähettilästään (S)vastaan.

* Muslimeille vihamielinen valtio -- Amerikka, esimerkiksi-- on juridinen henkilö

* Muslimeita vastaan hyökkääjien liittolaiset, jos he ovat myötämielisiä, jakavat hyökkääjien kanssa vastuun rangaistuksesta, sekä osanotosta hyökkäykseen.

Nasir al-Fahd sanoi: "Mitä Syyskuun 11. operaatioihin tulee, ne olivat legitiimejä ajatellen Amerikan olevan tämän ajan epäuskon päät, jotka ovat hyökänneet Allahia ja Hänen Profeettaansa kohtaan mitä suurimmin. Amerikan hallituksella ei ole monopolia valtioon: heidän valtionsa on ikäänkuin kollektiivisessa omistuksessa, jossa jokaisella on osansa ja osakkuutensa siinä. Täten Amerikka on juridisena henkilönä samankaltainen kuin Kaab ibn al-Ashraf, joka innoitti uskottomia taisteluun muslimeja vastaan ja jonka murhaamisen Allahin Lähettiläs (S) vaati. Muhammad ibn Maslamah huijasi tätä antaen hänelle amanan ulkoisesti teeskennellen epäuskoa, mutta sitten tappaneen hänet Allahin ja Hänen Lähettiläänsä loukkaamisesta."

Tärkeimpänä seikkana on, että on luokitus, johon kuuluvat he, jotka ovat riidan-ja sodanhaluisia, kuten Ka'b ibn al-Ashraf: he voidaan puijata antamalla lupauksen turvasta, kuten Profeetan (S) seuralaiset tekivät ja kuten mujahidinit tekivät Syyskuun 11. tapauksessa.

Jotkut menevät erittäin pitkälle tulkinnassaan, koska Muhammad ibn Maslamah esitti epäuskoa Ka'b ibn al-Ashrafille, myöskin epäuskon esittäminen on sallittua hyödyn saavuttamiseksi, eikä heidän sanomiset Ka'b ibn al-Ashrafille taanneet tälle turvaa, koska hän esitti epäuskovaa, mutta tämä käsitys on mitätön.

Allahin Lähettilästa (S) herjanneen ja apuaan häntä vastaan tarjonneen Abu Rafin tappoi sahabi Abdallah ibn Atik (RA),joka piiloutui tämän portinvartijalta ja otti avaimet riipuksestaan ja tappoi Abu Rafin.

Opimme tästä tapauksesta, että on luvallista huijata epäuskovia teeskennellen yhtä heistä tai teeskennellen maanmiestä.

Ibn Hajr sanoi myöskin, että Ka'bin, Abu Rafin sekä Khalid ibn Sufyan kaltaisia muslimeiden herjaajia, musliminaisten ahdistelijoita ja sotaa muslimeja vastaan innoittavia henkilöitä voidaan vakoilla heidän olinpaikkaansa ja vakoilla, jotta heidät voidaan yllättää.

Abdallah Ibn Unays, joka tappoi Khalid ibn Sufyanin tämän omalla miekalla, teeskenteli tämän seurassa epäuskovaa, joka suunnitteli sotaa Allahin Lähettilästä (S) vastaan ja tehostaakseen vaikutusta rukoili toiseen suuntaan kuin Kaa'baan.

Kuten mujahid voisi mennä Amerikkaan aikomuksenaan vahingoittaa amerikkalaisia teeskennellen, että taistelee heidän kanssaan mujahidiineja vastaan. Hän voi ajaa partansa ja rukoilla salassa täydentääkseen petosta.

Amerikkalaiset ovat yksittäinen juridinen henkilö. He ja useat lännen ihmiset toimeenpanevat demokraattista järjestelmää: toisin sanoen he ovat kokonaisuutena valinneet hallintonsa, päätöksenteonsa ja lainsäätämisen. Joten mitä tahansa esim. Yhdysvaltain presidentti tekee, on tehty enemmistön hyväksyessä ja vähemmistön myöntymisellä perustaen toimensa perustuslaillisuuteen ja luottamusta nauttien enemmistön tuella. Erimielinen vähemmistö näkee sen velvollisuutena ja hallintaoikeutena, vaikka vastustaisivatkin tätä jossain totellen ja alistuen tälle. Tämä kuuluu tietää heidän tilanteestaan.

Hamuud ibn Abdullaah as-Shu'aybee sanoi: "Minkä tahansa päätöksen Amerikka tekee -erityisesti kriittiset sodankäyntiin liittyvät päätökset- tehdään perustuen mielipidemittauksiin ja äänestyksiin kansanedustajien sekä senaatin toimesta, jotka suoraan edustavat Amerikan kansan mielipidettä Parlamentin edustajien kautta. Tähän perustuen jokainen sodan puolesta äänestänyt amerikkalainen on kuten taistelija, vähintäänkin kannattaja, tukija."

Lisäksi amerikkalaiset maksavat veroja, jotka tukevat aggressiota meitä vastaan palvellen armeijassa ja poliisissa (Ayman ath-Thawari).

"On ymmärrettävä, että johdatus ja lopullinen päätös muslimeiden ja uskottomien välisestä kanssakäymisestä on Allahin Kirja sekä Hänen Lähettiläänsä (S) sunnah, ei politiikka eikä henkilökohtainen etu."

Ayman ath-Thawari sanoi:"Shari'ah'ssa ei ole eroa sotilaan ja siviilin välillä. Pikemminkin Shari'ah jakaa ihmiset taisteleviin ja ei-taisteleviin ja taisteleva on jokainen joka ottaa osaa taisteluun henkilökohtaisesti, fyysisesti, vauraudellaan tai mielipiteillään. Kriteerin mukaan lännen ihmiset ovat "taistelevia", koska he tahdostaan valitsevat johtajansa ja edustajansa parlamentteihin päättämään politiikasta, joka murhaa lapsiamme, miehittää maitamme, riistävät luonnonvaroja ja he (kansat) maksavat veroja rahoittaakseen tätä politiikkaa, varustaen ja kannattaen hyökkääviä armeijoita ja meille on pakollista puolustaa uskontoamme, lapsiamme ja elinmahdollisuuksiamme. Amerikka ja länsi pommittavat kaupunkejamme seitsemän tonnin pommeilla, rypälepommeilla ja kemiallisilla aseilla ja sitten vaativat meitä vastarintaan kevyellä aseistuksella. Mahdotonta. Kun he pommittavat, heitä pommitetaan, kun he tappavat, heidät tapetaan.
Ja koko maailma tietää, että Amerikan armeija, huolimatta korkeasta välinemäärästään on hyvin heikko pohjimmiltaan ja perustaktiikka taistelussa on pommittamalla tuhota kaikki ja tappaa asukkaita painostaen vihollistaan luovuttamaan ja sitten he vaativatm että me emme saisi iskeä heitä vastaan heidän omissa maissaan.

Shaykh Abu al-Mundhir ash-Shanqiti (hafithahullah) sanoi: "Lännen kansalaiset tänään valitsevat hallitukset, ohjaavat politiikkaa, maksavat veroja, joten he ovat ensimmäiset ja viimeiset vastuussa sodasta Islamia vastaan, joten mujahidiinien tähtääminen näihin muhaaribeihin on laillista. Myöskin, kuffarit sodassan Islamia vastaan, eivät harjoita huolellisuutta tappaessaan siviilejä ja tappaessaan lapsia ja naisia."

Anwar al-Awlaki sanoi: "Amerikalla tänään on aseet, jotka voivat erotella (siviilit taistelijoista) - heidän aseensa ovat spesifisiä, jos he tahtovat erotella ja erottaa kohteiden välillä he voivat, mutta siitä huolimatta tähtäävät häihin, hautajaisiin, perheisiin tappaen useita naisia ja lapsia."

Yhdysvallat on vahingoittanut muslimeja. Se on julistanut sodan muslimeja vastaan, miehittänyt muslimeidan maita sekä auttanut miehityksessä Palestiinassa, Afganistanissa, Irakissa, Somaliassa ja Tsetseniassa, riistänyt luonnonvarat, tuhonnut viljelysmaita, ylistänyt Profeetan (S) loukkaajia, saartoi Islamilaisen Emiraatin (Afganistan) useilla eri keinoilla ja hyökkäsi sinne, saartoi irakilaiset, pommitti heitä, tappoi satojatuhansia. Täten on muslimeiden tehtävä torjua Amerikan tuhotyötä ja rankaista heitä, jotka ylistävät Profeetan (S) loukkaajia.

Vaikka pitäisimmekin viisumia turvan lupauksena, Amerikan ihmiset ovat rikkoneet lupauksensa toisten sen tekemällä ja muiden myöntyessä siihen. Täten kaikkien Amerikan sotaliittolaisten lupaukset ovat mitätöity. Eivätkä nämä maat ole pelkästään myöntyneet rikoksiin, joita Amerikka on tehnyt, ovat myöskin osallistuneet niihin, ollen Amerikan suojelijoita ja renkejä Afganistanissa, Irakissa, Palestiinassa ja Somaliassa.

Mikäli jokin heimo, an-Nadir, al-Quraish tai Quraidhah rikkoivat rauhansopimuksen Profeetan (S) kanssa, Profeetta (S) hyökkäsi sotilaallisesti koko heimoa vastaan.

Ibn Taymiyyah antoi fatwan, että idän kristittyjä vastaan täytyy hyökätä, koska he olivat avustaneet muslimeiden vihollisia taistelemaan, tukien heitä rahalla ja aseilla, vaikka nämä itse eivät olleetkaan hyökänneet taikka julistaneet sotaa meitä vastaan.

Imaamin antama lupa Jihadiin

Jihad liittyy kokonaisuudessaan Ummah'n yleisiin asioihin, jossa punnitaan yleisesti Masaalih (hyötyjä) ja Mafaasid (haittoja), jotka yhdistetään sen toimeenpanemiseksi tai hylkäämiseksi ollen näistä syistä yleisesti Imaamin velvollisuuksista.

Koko ulamaa'lla on yksimielisyys sallittavuudesta pyytää imaamilta lupaa Jihadiin lähtemiseksi, mutta he olivat erimielisiä, onko tämä lupa ehto Jihadille vai ei.

Jihad Talab (hyökkäävä Jihad)

Mikäli Jihad on Talab, fugahaa (juristit) olivat erimielisiä aloittaa Jihad Talabiin ilman imaamin lupaa. Kiellettynä sitä pitivät hanafit, maalikit, Imam Ahmad ja hänen koulunsa enemmistö. Hanafit lisäsivät mielipiteeseensä ehdon, mikäli imaamin luvassa on jokin suuri vaara joka voi vaikuttaa muslimeihin, silloin meneminen ilman hänen lupaansa on rajoittamattomasti sallittu.

Shaafi'en mukaan makruuh (inhottua). Heidän oppineensa selittivät Jihadin vaativan harkintaa ja ijtihadia imaamin olletikin olla enemmän tietoinen noista asioista, joten ilman hänen lupaansa meneminen on inhottua.

Sallittuna pitivät Ibn Hazm, johtopäätös zaahiriyyah'oilta sekä Imam Ahmadin yksi mielipide, ollen myöskin suositumpi mielipide.

Ensimmäinen mielipide, joka on myöskin oppineiden enemmistön mielipide, on suosituin ja kelvollisin. On ymmärrettävä, että Jihadin asiat eivät ole kuin muut asiat Uskonnossa ja Allah on luvannut anteeksiantaa uskovien virheet Jihadissa. Täten luvatta Jihadiin meneminen on ehkäisevä, kuten Shaafi' ulamaa selitti, eikä sille ole selkeitä todisteita Qur'aanista eikä Sunnasta. Nämä liittyivät sotasaaliin jakamiseen, Bayt-ul Maalin hyödylliseen käyttämiseen, huduudin toimeenpanoon, armeijoiden järjestämiseen, kapinallisia (Bughaat) vastaan taisteleminen, kylien, kaupunkien ja vastaavien rajojen laajentamiseen, joissa ei kenelläkään ole oman käden oikeutta ilman Imaamin lupaa. Sekä Jihadin tekeminen ilman muslimien djama'a ja heidän sultaania on porrasaskel fitnaan ja ainoastaan harvoin voi onnistua.

Huolimatta näistä säännöksistä, Imaamin lupaa puoltavat tekevät sääntöön poikkeavia säädöksiä:

1. Mikäli Jihadilla saatava hyöty menetetään Imaamin lupaa kysymällä kuten:

a. Mikäli mahdollisuus aiheuttaa viholliselle vakavaa haittaa menetetään odottelemalla imaamin lupaa. Tämän selittivät yksityiskohtaisesti Maalikiyyah, Shaafi'yyah ja Hanbaliyyah.
b. Mikäli luvan kysymisellä ja sen odottelemisella, vihollinen vahvistuu ja lukumäärältään suurenee ja vakava vaara on välitön muslimeille. Mikäli muslimit tietävät, että ilman taistelua altistuvat suureen vaaraan, kuten vihollisen vahvistumisella parannetuin tarvikkein ja lisäavuin, silloin on taisteltava ja hylättävä Imaamin lupa sekä mielipide.

Todiste tälle on Salamah Ibn al-Akwa'n hadith.

Vihollisen vahvuuden murtaminen perustuu uskovien ensisijaisuuteen, (vihollisen) yllättämiseen, parhaan tilaisuuden etsimiseen, nopeuteen ja huolellisuuteen. Nämä menetetään, mikäli Imaamin lupaan menee aikaa ja antaa vihollisen vahvuudelle etumatkaa.

2. Mikäli Imaami on sekaantunut jollain lailla fisqiin (vakavaan ja petolliseen syntiin), joka pilaa Jihadin.

Maalikit erottavat toisistaan epäoikeudenmukaiselta Imaamilta luvan pyytämisen ylevään tekoon ja tottelevaisuuden välillä. Joten mikäli imaami ajattelee Jihadia tarpeettomana, tuudittautunut Dunyaan tai muihin asioihin, jotka eivät ole muslimien etujen mukaisia, silloin hänen lupaansa ei oteta huomioon.
Mikäli ghazw'ssa (sotaretki) on jotain hyötyä, mutta Imaami ja hänen armeijansa hylkäävät sen etsiessään dunyaa tai hän kieltää luvanantamisen, tai häneltä luvan pyytäminen vie Jihadilta mahdollisuuden, niin silloin ei ole makruuh liittyä Jihadiin ilman hänen lupaansa. Hänen lupaansa ei oteta huomioon mikäli hän on sekaantunut syntiin tai epähurskaaseen tekoon ollen epäsuotuisa taistelemaan Jihadissa. Tämän omaksuivat Ibn Taymiyyah ja Qutz al-Mufazzar tataareja (mongoleja) vastaan ja Najdi dawah'n opiskelijat Britanniaa vastaan 1920- luvulla jne.

3. Jos Imaamia ei ole.

Imaami on tavoittamattomissa tai häntä ei ole kuten tänään. Näistä johtuen ei ole sallittua hylätä mitään velvollisuuksia.

Ibn Qudamah al-Maqdisi sanoi: "Jos ei ole imaamia, Jihadia ei siirretä maslahan menettämisen vuoksi ja saatu ghanimah (sotasaalis) jaetaan niille, jotka ovat oikeutettu sitä saamaan Shari'-velvoitteiden mukaisesti."

Määritelmään Imaamin lupaan koskee Imaamia, joka on paikalla, kuten fugahaa mainitsivat, tietäen ihmisten olouhteet ja vihollisen tilan ja parhaan tavan vastustaa heitä (al-Muqhni). Mikäli hän on paikalla ja hänen lupansa voi aiheuttaa Jihadin hyödyn menettämisen, niin silloin lupa on tarpeeton, joten mitä jos hän on peräti poissa?

Tähän perustuen, aikoina jolloin ei ole Imaamia eikä Khalifaa, Jihadin pakollisuus ei ole hylättävissä, vaan sitä toteuttavat Jihadin umaraa, jotka ovat oikeudenmukaisia, tämän alan asiantuntijoita noudattaen ulamaan mielipiteitä, Imaamah täten muodostuu jälleen.

***

Terrorismi

On kahdenlaista terrorismia...

1. Haitallista terrorismia (irhaab madhmuum),
joka on turhuuden terrorismia (irhaab al-baatil) ja turhuuden voimat (joukot) (quwwa al-baatil), joka voidaan määritellä jokaiseksi teoksi, puheeksi tai
käyttäytymiseksi, joka aiheuttaa vahinkoa ja pelkoa viattomien keskuudessa ilman todellista syytä.
Tämänkaltaiseen terrorismiin kuuluu varkaiden, maantierosvojen, maahantunkeutujien ja hyökkääjien sekä sortajien ja epäoikeudenmukaisten hallitsijoiden
terrorismi, kuten faaraot ja niiden palvelijat. Tämä on haitallista terrorismia, jonka harjoittaja on 'krimaaliterroristi', jota kuuluu rankaista terrorismista ja sen
rikoksesta sen vahingon ja vaikutuksen mukaan.

2. Ylistettävää terrorismia (irhaab mahmuud)
Tämä on haitallisen terrorismin vastakohta. Se on oikeamielisten terroria, joita on epäoikeudenmukaisesti kohdeltu. Se poistaa epäoikeudenmukaisuuden
sorretuilta. Se toimitetaan sortajaa terrorisoimalla ja vastarinnalla.
Turvallisuusmiehet, jotka taistelevat varkaita ja maantierosvoja vastaan on tällaista, miehitystä vastustavien terrorismi, Saatanan palvelijoita vastaan
puolustautuvien terrorismi. Tämä on ylistettävää terrorismia.

Vihollisten terrorisointi on uskonnollinen velvollisuus ja heidän johtajiensa salamurhaaminen on Profeetallinen (S) traditio:

Tärkeimmät terroristitoiminnat Allahin vihollisia vastaan, heidän johtajistaan ja Epäuskon johtajista, on taistella Epäuskon johtajia vastaan, kuten Allah 'Azza wa Jall sanoi:

"Mutta mikäli he rikkovat valaansa sopimuksen jälkeen, ja herjaavat teitä Uskonne tähden, taistelkaa Epäuskon johtajia vastaan."(at-Tawban 12)

Joten tärkeimpiä Jihadin toimista on heidän johtajiensa likvidointi, murhaten ja salamurhaten. Epäuskon johtajien salamurhaaminen siviileissä ja sotilashenkilöstössä, politiikan, propagandan ja median miehissä, niiden jotka aliarvioivat Allahin uskontoa, Allahin vihollisten tukijoissa, jotka valloittavat muslimeita, on todistettu Allahin Lähettilään (S) perinteessä. Se on yksi tärkeimpiä terrorin taitoja ja yksi hyödyllisimmistä ja ehkäisevimmistä operaatioista ja metodeista.


Viimeinen muokkaaja, Abdullah Rintala pvm Tii Syy 13, 2011 7:17 am, muokattu 1 kertaa
Lau Syy 10, 2011 9:58 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 469

Lähetä Vastaa lainaamalla viestiä
Yksilöllisen terroristisen Jihad-operaation pääalueet:

Islamilainen ummah on laaja kuten on myös alueet, joissa vihollistunkeutujan kohteet ja intressit ovat läsnä. Metodimme on opastaa osallistuvia ja vastustavia musliminuoria operoimaan sijaintipaikallaan tai missä hän voi olla läsnä luonnollisella tavalla, innoittaa Jihadiin ja vastarintaan salassa ja yksin tai pienen luotettavien ihmisten solussa, jotka muodostavat riippumattoman yksikön vastarinnalle ja individuaaliselle Jihadille.

Ensisijaiset alueet, joissa vihollista vastaan meidän täytyy iskeä ovat seuraavat:

1. Missä tahansa vahingoitat vihollista eniten ja aiheutat sille raskaimmat tappiot.
2. Missä tahansa saat koottua muslimeja eniten ja herättää heissä Jihadin ja vastarinnan hengen.

Täten luettelo alueista niiden tärkeysjärjestyksessö on seuraava:

7. Amerikan sydämessä itsessään, kohdistamalla siihen tehokkaat strategiset operaatiot.
Amerikka on kyykäärmeen pää, kuten Shaykh Usamah oikein sen nimesi. Se on myös ruoskan ja liittouman alkulähde. Kun kaatuu, liittouma hajoaa ja
siirrymme uuteen historian aikakauteen, Allahin tahdosta.

Tärkeimmät viholliskohteet yksilöllisessä terroristisessa Jihadissa:

Operaation päämääränä aiheuttaa Amerikalle ja sen liittolaisille niin paljon ihmis-ja materiaalitappioita kuin on mahdollista, saaden heidät tuntemaan vastarinnan muuntuneen suosituksi ilmiöksi heitä vastaan, johtuen heidän vihamielisyydestä ulottuen Keski-Aasiasta Etelä-Aasiaan, Filippiineiltä ja Indonesiasta Atlantin länsirannikolle ja Kaukasiasta ja Krimin maista Balkanille ja Pohjois-Afrikkaan, Intiaan ja Keski-Afrikkaan, jokapuolella Islamilaista maailmaa, mukaanlukien muslimien asuttamat alueet.

Tulevan Amerikan miehityksen taloudellinen ulottuvuus on yksi tärkeimmistä tämän miehityksen ulottuvuuksista mukaanlukien ristiretkeläis- ja juutalaisvalloitus, uskonnollisen ja sivilisaatioulottuvuuden jälkeen, jota ohjaa siionistiset ja ristiretkeläiset motiivit.

[Öljyn jälkeen] Toinen Amerikan ja länsimaisen kolonisaation päämäärä on muuntaa viidesosan maan populaatiosta asuttama Islamilainen maailma lännen tuotteiden markkina-alueeksi, teollisen ja teknologisen lännen kärsiessä huomattavasta taantumasta ja resurssien kilpailusta Itä-Aasiassa ja Kiinassa.

Islamin juristit ovat yhtä mieltä olevan Islamissa kiellettyä myydä viholliselle mitään, mikä tekee sen ylivoimaiseksi muslimeihin nähden, entä sitten polttoainetta panssarivaunuihin ja lentokoneisiin ristiretkeläiskampanjoissa?!

Iskemällä tunkeutujia vastaan heidän maassaan, Amerikan sydämessä ja heidän sotilaallisten liittolaismaiden alueilla

Milloin kohdentaminen mihin tahansa valtioon on Islamin Lain mukaan legitiimiä, tärkeimmät kohteet Amerikassa ja sen sotilasliitolaismaissa ovat seuraavat:

1. Tärkeimmät poliittiset hahmot, jotka johtavat kampanjaa muslimeja vastaan; valtionpäämiehet, ministerit, sotilas-ja turvallisuusjohtajat.
2. Suuret strategiset taloudelliset kohteet, kuten:
pörssiyhtiöt
lentokentät
satamat
rautatiejärjestelmät
sillat
moottoritieliittymät
moottoriteiden tunnelit
maanalaisjärjestelmät
turistikohteet
...ja niin edelleen, talouden materiaalilähteet ja aineettomat lähteet
3. Sotilastukikohdat
4. Mediapersoonat ja mediakeskukset, jotka johtavat sotaa muslimeja vastaan oikeuttaen nämä hyökkäykset siionistisesta ja siionismi-myönteisistä mediainstituutioista.
5. Keskitetyt tiedotus- ja tietokonekeskukset, jotka yhdistävät eri instituutiot valtioon, tämän lamaannuttaessa täydellisesti valtion toiminnan.
6. Juutalaisten kokoontumispaikat, heidän johtajansa ja keskuksensa, poislukien rukouspaikat ja synagogat.
7. Sotaa käyvän maan viralliset valtionhallinnon instanssien toimistot, sekä valtiotasolla että kansainväliset poliittiset ja sotilaalliset liittoumat, mikäli nämä osallistuvat aggressioon, kuten NATOn ja EU:n toimistot, vaatien huolellisen tutkinnan mukaisia päätöksiä.
8. Turvallisuuspalveluiden ja tiedustelupalveluiden rakennukset Amerikan ja liittoumien pääkaupungeissa.
9. Iskeminen siviilejä vastaan yleisesti, peräännyttäkseen heidät tai kostoksi (vältettävä naisia ja lapsia, kun erillään miehistä heitä varten tarkoitetuissa paikoissa, kuten koulut ja vastaavat..)

Tämä sen vuoksi...että vastaus Amerikan ja sen liittolaisten tekemään brutaaliin toimeen. Tämän tapainen valtioita pidättävä ja hallituksia peräännyttävä hyökkäys on kansoituksen massateurastus. Tämä toimeenpannaan kohdistaen ihmisjoukkoja maksimaalisen ihmisten menehtymisen aiheuttamiseksi. Tämä on helppoa, koska on lukemattomia kohteita, kuten täysinäisiä urheiluareenoja, vuotuisia sosiaalitapahtumia, suuria kansainvälisiä esittelyjä, täysinäisiä kauppatoreja, täysinäisiä rakennuksia...jne.

Mikäli hyökkäys on laillinen ja hyödyllinen, on paljon helppoja kohteita: on mahdollista tavallisille Amerikassa ja liittomaissa oleileville muslimivastarintataistelijoille kohdentaa heitä vastaan osallistuakseen Jihadiin ja vastarintaan, tarjoten Mujahidiineille auttavan käden. Tämä voidaan tehdä suosituilla vastarintatoimilla..kuten taloudellisten kohteiden tuhoamisella ja metsäpaloilla kesän kuumimpina aikoina..kuten myös siviilin vastarintatoimena. Amerikkaa vastaan toimiminen on pakollista, kun taas vastarinta Eurooppaa kohtaan on toissijainen, tarkoittaen painostaen tätä jättämään liittoutuminen.

***

19 mujahidiniiä

Voidaan huolellisen tutkimuksen jälkeen sanoa, että jokaista näitä 19 miestä, jotka toteuttivat 9-11- hyökkäyksen, toi yhteen ja yhdisti yksi asia: äärimmäinen viha jokaiselle, joka missä muodossa tahansa aiheuttaa harmia muslimeille missä tahansa päin maata. He kaikki tunsivat kuin olevansa pakotettuja seisomaan olemaan edelläkävijöitä mitä nykyään monet kutsuvat 'Islamilaiseksi heräämiseksi,' jota US hallitus ja 9/11- komissio yleisesti jatkuvasti työskentelevät tukahduttaakseen. Usein on tavallista näiden miesten kesken, että he ovat erittäin vauraista ja ylellisistä elämänlaaduista. Siitä huolimatta he harkitsevat Allahin tietä ja luopuvat näistä lukemattomista ylellisyyksistä.

11. Syyskuun mujahidiinit todistivat olevansa äärimmäisiä askeettisuudessaan. He käyttivät organisaation varoja hyvin huolellisesti, erityisesti mitä henkilökohtaisiin tarpeisiin tulee: he käyttivät vain edullisia hotelleja ja ravintoloita, halpoja autoja, palauttaen yli jääneet rahat takaisin organisaatiolle, vertaansa vailla olevaa lojaaliutta ja pidättyvyyttä Rahaa palvovan materiaalisen globalisaation maailmassa. Mutta kaikki, mitä oli tarpeen käyttää operaatiota varten, mujahidiinit tilasivat liput ensimmäisestä luokasta ollaakseen lähempänä ohjaamoa. Tämä osoittaa näiden sankareiden ylivertaista tehokkuutta ja
harkitsevuutta.

Khalid Sheikh Muhammad: Operaation suunnittelija ja tärkeimpiä teknisiä toteuttajia. Erittäin taitava iskemään vihollista vastaan sieltä, mistä tämä vähiten odotti. Omisti elämänsä väsymättä Jihadille, taistellen Allahin Tiellä Afganistanissa ja Bosniassa. Käytti kaiken tietämänsä, koulutuksensa, oppimansa ja kokemansa kaikilta aloilta nujertamaan Islamia ja muslimeja vastaan taistelevia.

Ramzi bin al-Sibh: Tuki operaatiota logistisesti Euroopasta käsin, koordinoiden mujahidinien välillä. Tämä seikkailijaluonne tunnettiin sosiaalisena, ulospäinsuuntautuneena ja kohteliaana, mutta Jihad Allahin Tiellä oli hänelle muslimin korkein velvollisuus ja suurin kunnia oli kuolla Allahin Tiellä Jihadissä.

Muhammad 'Ataa: Tunnettu myös nimellä 'Abdur ar-Rahman al-Masri. 19 mujahidinin johtaja, johti hyökkäystä WTC 1:seen. Hänen on kerrottu antaneen äärimmäisen vähän arvoa maalliselle elämälle, pitäen aina samoja vaatteita, syöden aina samaa karua ruokaa, kantaen ja myötäeläen kärsivän ummah'n taakkaa. Tämä suomalaisenkin ystävän omannut ja saksalaisprofessorien kiittämä tunnollinen arkkitehti sai kiitosta tunnollisuutensa, vakavuutensa ja totuudenmukaisuutensa ansiosta. Iloilla ja huvituksilla ei ollut hänen zuhdissaan mitään sijaa muslimien samanaikaisesti eläen hädässä ja suunnattomissa kärsimyksissä, joten hän etsiytyikin eturintamaan nostamaan tämän kärsimyksen ummah'n harteilta.

Khalid al-Midhaar: Jihadin veteraani Bosnian sodasta, jatkuvasti etsien shuhadaa'n mahdollisuutta.

Marwan al-Shehhi: Kutsuttu myös al-Qa'qa al-Qatariksi, joka osallistui toisen World Trade Centerin tuhoamiseen. Maailma halusi hänen seurallisuuttaan, mutta hän tavoitteli Allahin mielisuosiota kuin tämän maailman intohimoja. Maallista hyvää edesauttavat korkeakouluopinnot, mukava asunto ja länsimaiset vaatteet vaihtuivat pian jaettuun vanhaan asuntoon, televisiottomuuteen ja halvimpiin vaatteisiin. Vaatimattomuus oli seurausta halusta seurata Profeetan elämäntapaa. Hän puhui hymyillen taistelemisesta ja kuolemisesta Allahin Tiellä, pitäen samalla mielessään, että maailmassa muuten ei ole iloitsemista eikä nauramista, samaan aikaan kun ihmiset kuolevat Palestiinassa.

Hani Hanjour: Tunnettu myös nimellä Urwaah al-Taa'ifi, joka avusti hyökkäyksessä Pentagoniin. Hän etsi shahiidiksi tuloa jo 16-vuotiaasta ja hänen shuhadaa'n kaipuunsa herätti Afganistanin leirillä paljon ihailua.

Ziad Jarrah: Tunnettu myös nimellä Abu Tariq al-Lubnani. Koko maallinen elämä houkutuksineen ja rikkauksineen avautui hänelle: rikas perhe, kartanoita, mercedeksiä, yökerhoja, hauskanpitoa, kauniita naisia.. Mutta hän mieluummin vaihtoi kaiken Jihadiin Allahin Tiellä, asettaen korkeimmaksi tavoitteekseen kuolla marttyyrina Allahin Tiellä, välttää haudan rangaistus ja muuttua vihreäksi linnuksi lentelemään Allahin Valtaistuimen ympärillä.

Operaatioon koulutus ja toteuttaminen

Aikaisin joulukuussa 1999 Khalid Sheikh Muhammad koulutti operaatioon valittuja Muhammad 'Ataa ja Hazmia Karachissa kurssilla, jossa koulutettiin kaikkea, mikä on hyödyllistä kyseisen kaltaisen operaation valmistelemisessa: englanninkielisiä sanoja ja lauseita, lentolippujen internet- varausta, lentoaikataulujen tulkintaa, internetin käyttöä, matkavarauksia, asunnon vuokraamista, lentokonesimulaattorin käyttöä, lentokonekaappauselokuvia ja kohteille koodinimien antamista.
Olennaista oli myöskin lukea lentoaikatauluja selvittääkseen, mitkä lennot ovat ilmassa kullakin hetkellä eri puolilla maailmaa, mitkä ovat lentoturvallisuuden heikot kohdat, tuntea useita lentokonemalleja ja niiden toimintatapaa. Khalid kertoi myöskin tarkkailemaan ohjaamon toimintaa nousun ja laskun aikana, kapteenin käymälässäkäynnit, lentohenkilökunnan ruoanviennit. Hazmi ja Midhar matkustivat Bangkokiin vain saadakseen leiman passeihinsa luodakseen USA:n viranomaisille mielikuvan aktiivisista turistimatkailijoista. Kesän 2001 Espanjan tapaamisessa Bin al-Sibh antoi 'Ataan toiveiden mukaisesti mujaahidiineille kaulaketjuja sekä ranneketjuja, jotta heitä luultaisiin vain rikkaiksi öljyvaltioiden liikemiehiksi.

Vuonna 1999 Hampurin nelikko päätti lähteä Jihadiin Tsetseniaan, mutta kulkureitit olivat vaikeutuneet, sekä Khattaab (rahimahullah) systemaattisesti käännytti mujahidiineja näiden kokemattomuuden ja paikallisiin oloihin sopeutumiskyvyttömyyden vuoksi. Sen sijaan heille suositeltiin matkustamista Afganistaniin, jossa heidän piti tavata mies, jota ei ollut olemassa: annettu nimi oli pelkkä koodi. Heidät valittiin osaamisensa ja ilmeisen kärsivällisyytensä vuoksi mujahidiineiksi toiseen operaatioon, 'Ataan tullessa valituksi johtajaksi. Myöskin heidän aikaisempi kokemattomuus Jihadista sekä siitä johtuva tuntemattomuus ja näkymättömyys kansainvälisille turvallisuusviranomaisille katsottiin eduksi.

Useat mujahidiineista olivat Saudien kansalaisia, joita oli silloin vapaaehtoisina paljon, sekä heidän oli vaivatonta saada viisumi Yhdysvaltoihin, toisin kuin esim. Jemenin kansalaisella Ramzi Bin al-Sibhillä. Rahoituksen lähteestä voi mainita sen verran, että Afganistanin unikonviljelystä, jonka Taleban tuhosi, vaikka korkeat tahot sitkeästi väittävätkin Talebanin saaneen ja saavan rahaa unikosta valmistettavasta heroiinista, ei täten mitenkään voinut olla rahoitukseksi, mutta kylläkin Taleban oli ainoa al-Qa'idah'n mahdollinen rahoittaja. Sen verran vielä siitä, että Talebanin valtion varallisuus oli ainoastaan 300 000 dollaria, josta Muhammad 'Umar lahjoitti kolmasosan Tsetsenian mujahidiineille. Joten huumekauppaväitteet kaatuvat siihen. Toisena rahoituslähteen argumenttina on todettava, että väitetyillä timanttikaupoilla Liberiassa tai Sierra Leonessa ei ole mitään yhteyttä, eikä rahoituslähdettä al-Qa'idah'an.
Afganistaniin saapuvia mujahid- ehdokkaita ei koskaan pakotettu eikä manipuloitu tekemään itseuhrautumisoperaatioita, eikä koskaan syy lähteä Jihadiin johtunut köyhyydestä, näköalattomuudesta tai työttömyydestä, toisin kuin länsimaiden turvallisuusviranomaisten profiloinnit ja analyytikkojen kirjallisuus antavat loputtomasti olettaa. Itseuhrautumisoperaatioihin mujahid ilmoittautui vapaaehtoisesti. Leirillä koulutettiin käyttämään tuliaseita, raskasta aseistusta, räjähteitä ja topografiaa. Koulutetut oppivat kurinalaisuutta ja taistelijaelämää, jotka mittasivat henkistä kestävyyttä ja sitoutumista Jihadiin.

Operaation turvaamiseksi muille kuin lentäjille ei kerrottu suunnitelman yksityiskohtia, mukaanlukien lentokonekaappaus ja lentäminen päin rakennuksia, kunnes nämä pääsisivät Yhdysvaltoihin.
Vuonna 2000 nelikko palasi Hampuriin, Saksaan, jonka jälkeen muut paitsi Bin al-Sibh matkustivat Yhdysvaltoihin. Mujaahidiinit sijoittuivat Kaliforniaan ja Floridaan tarkoituksellisen kauas kohteista. al-Qa'idah rahoitti valmisteluja välttämällä elektronista rahansiirtoa käyttäen kuriireja. Maahan pääseminen oli sikäli vaivatonta, koska paikallinen maahantulotaho ei tehnyt yhteistyötä maahansaapuvien taustoita FBI:n tai CIA:n kanssa. Esim. Khalid al-Midhar ja Nawaf al-Hazmi olivat kansainvälisen tiedustelun tuntemia miehiä Afganistanin ja Bosnian Jihadista, mutta pääsivät maahan ongelmitta.

Vuonna 1998 al-Qa'idah oli iskenyt ns.siviilikohteisiin Kenian Yhdysvaltain suurlähetystössä, joka on samalla Afrikan mantereen suurin amerikkalaiskeskittymä, sekä Darus-Salaamissa, joiden seurauksena Yhdysvallat keskitti reurssinsa maailman suurlähetystöjensä suojelemiseen. Vuonna 2000 al-Qa'idah iski Jemenin Adenlahdella sijaitsevaan sotilastukialukseen, joka sai Amerikan kiinnittämään huomionsa tarkemmin maailmalla sijaitsevien sotilaskohteidensa turvallisuuteen.

Syyskuun 11.2001 isku tuli jälleen ennalta-arvaamattomasta suunnasta ja tavalla. Amerikkalaisten tiedustelutoiminnassa oli viitteitä lentokonekaappauksesta ja mahdollisesta autopommiräjähdyksestä World Trade Centerissä, mutta niiden yhtäläisyydestä ei osattu tehdä johtopäätöstä. Vastaavaa monikaappausta ei ollut tehty koko maailmassa 30 vuoteen eikä milloinkaan USA:ssa.
Turvatoimissa oli varauduttu mahdollisen sabotaasin varalta, kunkin pitäessä kaappausta varsin epätodennäköisenä, turvatarkastukset olivat nimellisiä, pienet linkkuveitset eivät olleet kiellettyjä, eikä lennon aikana ohjaamon ovia pidetty yleisesti lukittuna mahdollisen hätätapauksen varalta. Tiedustelutoiminta oli keskittynyt ulkomaille, kotimaan tiedustelun ollessa lähes olematonta.
Operaation toteuttamisen päivän lähentyessä mujahidiinit olivat lopettaneet matkapuhelimien käytön ja tapaamisten järjestämiseen käytettiin vuokra-autoja, joiden mittareihin kertyi tuhansia kilometrejä, kaappaajien sijaitsessa toisinaan eri osavaltioissa. Arabia oli otettu kieleksi jo ajat sitten, turvallisuusviranomaisilla ollen mitätön määrä arabian kielen taitoista henkilöstöä.

Usamah bin Ladenilla oli operaation kanssa vain nimellisesti tekemistä, Muhammad 'Umarin johtaman Afganistanin vieraana olon ehtona oli olla toteuttamatta ulkomailla operaatioita. Usamah useissa yhteyksissä kielsi osallisuutensa Operaatio Manhattaniin. Tietoisuus operaatiosta on tässä eri asia kuin sen käytännön toteuttaminen. Esim. as-Sahaabin teos 'al-'Ilm al-'Amal' kuvaa Usamah'a puhumassa Afganistanin koulutusleirillä, jossa hän tarkemmin mainitsematta viittaa 'veljien lähteneen heidän keskuudestaan etsimään kuolemaa iskemällä aikamme Hubalia.' Tulkoon tässä myöskin mainituksi, että al-Qa'idah'a rahoittivat vauraat yksityiset tahot (henkilöt) Jaziirat-ul 'Arabian maista, eivät valtiot eikä Islamilaiset järjestöt eikä bin Laden itse perinnöllään tai maaurakointiansioillaan.

Mujahidiinien lentäjät tekivät useita lentoja tutustuakseen kaappattaviin koneisiin. He kantoivat muassaan pakettiveitsiä havaitakseen turvallisuustarkastuksien riskit ja operaation aikana niitä voisi käyttää. Mujahidiinit olivat keskimittaisia ja normaalikokoisia, joten lähitaisteluosaaminen ja veitsien käyttö oli suositeltavaa. Yhdysvaltain kontrolli kotimaan lennoilla oli melkein olematonta. Useimpien kaappareiden matkatavaroita ei turvallisuuden vuoksi annettu mukaan käsimatkatavarana, vaikka operaation kannalta sillä ei ollut mitään merkitystä. Lennot oli varattava kohdatakseen lentoaikojen ja etäisyyksien mukaan, että iskut tapahtuisivat samanaikaisesti ja huomion kiinnittyessä jo iskettyyn kohteeseen, toinen tapahtuisi tämän huomionkiinnittämisen kustannuksella. Lentokoneiden oli oltava pitkälle kotimaan lennolle varustettuja koneita, Boeing- merkkisiä näiden Airbusia helpomman ohjattavuutensa takia sekä sisältäen autopilot- toiminnon, joka estää maahansyöksyn.

FAA:n (Kansallinen Ilmailuhallinto) johto ei kahden koneen saavutettua kohteensa ja kaappauksien ollessa todennäköisintä tullut edes ajatelleeksi ilmoittaa muille tuhansille ilmassa oleville koneille vaarasta. Myöhemmin eräs vanhempi johtohenkilö oli sanonut, ettei ole heidän asiansa ilmoitella. mitä lentofirmojen pitäisi kertoa lentäjilleen. Vaikka koneet olivat jo aiemmin käyttäytyneet epäilyttävästi, kaappaus ei tullut lennontarkkailulle mieleen, kunnes American Airlines 11:n ohjaamosta kuului korostuneella aksentilla: "We have some planes." Koska koneiden sijainnin ja lentokorkeuden määrittäneet transponderit olivat kytketty pois päältä, NEADS (Koillisen Ilmapuolustuksen keskus) etsi useita minuutteja ensisijaisia tutkan lähetteitä koneista, täten kykenemättä antamaan käskyä kahdelle hävittäjälle lentojen 11 ja United Airlines 175 sijainti oli tuntematon.

Jotkut riippumatonta 9/11 -tutkintaa vaatineet tahot ovat väittäneet useiden 'väitetyistä' kaappareista olevan elossa, mikä voi tietenkin johtua kaappareiden nimien yleisyydestä sekä huonohkojen julkaistujen passikuvien mahdollisesta yhdennäköisyydestä muiden ihmisten kanssa. 275-400 juutalaisen, joista viisi oli Israelin kansalaisia (yksi heistä oli AA11:ssä ollut Israelin entinen agentti, joka ilmeisesti yrittäessään estää kaappausta, tapettiin kaappareiden paketinavausveitsillä) raportoidaan kuolleen, vastaan yleisesti arabimaailmassa levinnyt tieto (ilmeisesti Hizballahin (sic!) aloittamana), että ainoatakaan juutalaista ei kuollut 9/11 -iskuissa.

Muut operaatioon osallistuneet

Abu Mus'ab Waleed al-Shehri.

"Abu Mus'ab Waleed al-Shehri, Allah armahtakoon häntä, tunnisti Totuuden ja toimi sen mukaisesti. Ja turhuus pukeutui haluttavaksi hänen edessään, mutta hän vältti sitä. Häntä ei vavisuttanut Taaghuutien voima ja juonittelut hallitsijoiden joukossa tai oppineiden ylistykset heille."
-Usamah bin Ladin.

Abu Mus'abia on kuvailtu erääksi, joka näki maailman ja sen ihmiset todella turmeltuneina ollen häkeltynyt tietäessään hänen ihmisensä, muslimit, olevan johtavia tässä koruptiossa. Hän näki Jihadin maissa elävät muslimit vapaina vankeina, teknisesti eivät olleet vankeja, eivätkä Allahin vihollisten orjia, olivat he silti vangittuna härskiin fyysiseen ja ideologiseen sortoon. Abu Mus'abille tarjottiin jatkuvasti mitä hän kutsui 'maallisiksi mukavuuksiksi,' mutta hän valitsi mieluummin al-Jennah'n.
"Amerikka on ollut päätekijä jokaiselle Islamin ja Muslimien kärsimälle onnettomuudelle."
Hän halveksi jokaista Saudi-Arabian vankilasta kuulunutta tarinaa, joissa äärimmäisiä kidutuskeinoja käytettiin vankeja vastaan, joiden ainoa rikos oli sanoa Laa ilaha illa Allah. Häntä puistatti Egyptin vankiloissa tuolloin olevan 60 000 tai mahdollisesti 70 000 vankia ja ihmiset vain istuivat tyhjän panttina.
Vihatessaan korruptiota ja rakastaessaan oikeudenmukaisuutta hän otti tämän operaation iloiten ja halulla vastaan.

Abu 'Abbas al-Janubi

'Abdul-Aziz ibn 'Abdul-Rahmaan al-'Umari muutti kaukaiselta kotiseudultaan opiskelemaan tietoa Muhammad al-'Uthaimeenin, Khaalid al-Mashayqahin, 'AbduRahman as-Shamsaanin ja 'Abdullah al-Ghunaymaanin kanssa. Hänestä tuli haafith kahdessa kuukaudessa, myöskin osaten ulkoa Sahih al-Bukharin, 40 hadithin, Umdat ul-Akhaamin isnadeineen. Hän matkusti Afganistaniin tullakseen mujahidiksi, johon koulutuksen hän otti päättäväisesti ja vakavasti. Tässä aikaa vievässä prosessissa hänellä oli aikaa jakaa Jaziiratul-'Arabiyyassa ja Muhammad ibn Sa'ud -yliopistosta valmistuneena oppimaansa tietoa Uskonnosta. Hän koki samanaikaisesti sekä tuskaa Ummah'n kärsimisestä että intoa etsiä marttyyriutta.

"Kun uhraan itseni halvalla Allahin tähden, en tee sitä paetakseni elämän vaikeuksia, toisin kuin olettavat Allahin nöyryyttämät tai koska en osaisi elää kuten muutkin elävät. Kautta Allahin, kun lähdin nuoruuteni kynnyksellä kotoa, lähdin Allahin nimessä. Nauttiessani parasta ruokaa ja juomaa, asuessani ylellisessä kodissa, ajaessani kaunista autoa, saadessani haluttua työtä, kysyin itseltäni:'Entä sitten?' Kannamme vastuun taakkaa olallamme ja vastuu painaa raskaana olkapäillämme. Näitte omin silmin juutalaisen brutaalisti murhaavan pienen voimattoman palestiinalaislapsen, joka yritti suojautua juutalaisten luodeilta. Muslimit kuolevat, emme välitä, puhumme arvoista ja moraalista. Tuhlaamme elämämme lauluun ja leikkiin ja vietämme elämme huhupuheissa ja juoruissa juutalaisten ja kristittyjen uskottomien avoimesti käyvän sotaa Allahin uskontoa vastaan ja valuttaen verta aamuisin, päivisin ja öisin."

***
Kriittisiä näkökulmia ghazwat Manhattaniin

Taliban- hallituksella oli kielteinen ja al-Qa'idah'n vanhemmassa koulussa oli erimielisyyttä Ghazwah Manhattanin toteuttamiselle. al-Qa'idaah'n kuulumaton Taliban- johtaja Muhammad Mullah Umar vastusti suunnitelmaa, koska isku ajaisi amerikkalaiset sotaan Afganistanin maaperälle ja lopullinen voitto Afganistanin kommunistisesta Pohjoisesta Liitosta oli näköpiirissä -Pohjoisen Liiton johtaja ja lännen tukema Ahmad Masuud Khan sai surmansa itsemurhaiskun keinoin toteutetussa salamurhassa syyskuun 9. 2001.
Muita, jotka vastustivat suunnitelmaa olivat Abu Hafs al-Muritani, Sa'id al-Masri sekä Sayf al-'Adl. Khalid Sheikh Muhammadia suunnitelman toteuttamisessa puolustivat Muhammad 'Atif, Sulayman Abu Ghayth ja Usamah bin Laden.

'Umar 'AbdurRahman (fakkallaahu ashrah) vuonna 1993 (analogiana vuoden 1993 Khalid Sheikh Muhammadin ja Ramzi Yusefin autopommihyökkäyksestä World Trade Centerissä):

"Islam ei sinällään tuomitse eikä salli hyökkäystä sekä julkiseen että yksityiseen rakennukseen, eikä salli hyökkäystä siviileihin. Allah sanoo Koraanissa, että 'Älkää ylittäkö rajoja.' Muslimit eivät kansalaiset pidä siitä, kun he saapuivat Yhdysvaltoihin, he tekivät lupauksen ja sopimuksen elää Amerikan maassa ja hyväksyivät maan laillisen järjestelmän. Joten muslimien ja Yhdysvaltain välillä oli sopimus kunnioittaa järjestelmää ja maassa on miljoonia muslimeja. Joten miten he voivat vahingoittaa maata, jossa asuvat. Ja heidät on määrätty kunnioittamaan sopimusta. Allah sanoo Koraanissa 'Kunnioittakaa sopimuksia, ne ovat vastuullanne."

'Umar 'AbdurRahman tuomittiin Yhdysvalloissa elinkautiseen todettuna syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommitukseen. Kun hän saapui vuonna 1990 Yhdysvaltioihin, maa teki kaikkensa mustamaalatakseen hänet: hänestä näytettiin pelottavia kuvia, vaikka hän miten kiisti osallisuutensa autopommi-iskuun WTC:ssä, Anwar al-Sadatin murhaan vuonna 1981, niin media sinnikkäästi väitti hänen olevan syyllinen. Onhan se nyt selvä, että CNN on aina oikeassa ja relevantti syyttäjä oikeudenkäynneissä. Häntä vainosivat FBI, CIA, Egyptin hallitus, juutalaiset konsultit, toiset muslimit, siionistinen valtamedia, sitä ennen häntä oli lukuisia kertoja kidutettu Egyptin vankiloissa, mutta silti hän jaksoi seistä järkähtämättömänä Allahin Uskonnossa. Hänen väitettiin julistaneen fatwan, jossa kehotetaan "tappamaan juutalaisia ja amerikkalaisia missä tahansa ovatkin ja tuhoamaan heidän maansa." Tosiasiassa fatwan kirjoitti tiedustelupalveluiden kanssa yhteistyössä ollut arabiaa äidinkielenään puhuva ja lisätodisteita saatiin salaa nauhoittamalla ja tarkoituksella kysymällä Koraanin kohdasta 9:5, kuuluisa ja kuffareita edelleen säikäyttävä ayah -suom.

Yksi erimielisistä oli Jihad-veteraani Abu Mus'ab as-Suri, joka on Afganistanissa asunut al-Qa'idah'n strateginen kouluttaja. Merkittävä ja realistinen Mujahid, joka alunalkaen tahtoi keskittyä Afganistanin Shari'a- valtion kehittämiseen ja Jihadin sijasta keskittyä rakentamaan Muhammad Umarin johtamaa Afganistanin Islamilaista Emiraattia ja toimimaan siinä Jihad-kouluttajana.

Abu Mus'ab as-Suri:
"Lopputuloksena kuten minä sen näen, oli katastrofaalinen loppu jihadistiselle virralle, loppu aikakaudelle, joka alkoi 1960-luvun alussa viime vuosisadalla ja kesti Syyskuun 11:sta asti. Mujahidiinit joutuivat suoraan myrskyn silmään, joka nielaisi leijonanosan sen voimasta seuraavana kolmena vuonna."

***
Mitä muut ovat sanoneet 9/11:stä

"Vaikka ei mitenkään olekaan niin uhkaavaa kuin Japanin sodanaikaiset toimet, 9/11 -hyökkäys oli jollain tavalla vielä häkellyttävämpi. Sen toteutti pienenpieni ryhmä, ei tarpeeksi miehiä edes komppanian verran. Hallinnollisella tasolla mitaten, voimavarat sen takana olivat nimellisiä. Ryhmää itseään tuki organisaatio, joka sijaitsee yhdessä köyhimmistä, kaukaisimmissa ja vähiten teollistuneissa maailman maissa."
-9/11 -komission raportti.

"Tässä on takana jokin mittava organisaatio, joka on suunnitellut tämän huolella, tässä on suuri joukko hyvin ammattitaitoista henkilöstöä mukana ja tässä täytyy olla mittava rahoitus takana. Tämän tyyppisiin toimiin on varauduttu hyvin laajasti, eikä pitäisi olla mahdollista, että samaan aikaan kyetään kaappamaan näin monta matkustajalentokonetta, jotka kohdennetaan kohteisiin hyvin tarkan aikataulun mukaisesti ja suunnitellusti."
-Pekka Majuri, Puolustusministeriö (Suomi).

"No, mitä siellä tapahtui, on -ja keskittykää nyt tarkkaan- suurin koskaan olemassaollut taideteos. Se, että henget saavuttavat yhdellä teolla jotain, mitä me musiikissa emme koskaan voi edes unelmoida, että ihmiset harjoittelevat kymmenen vuotta mielipuolisesti, fanaattisesti konserttin ja sitten kuolevat. Se on kosmoksen suurin olemassaoleva taideteos. Kuvitelkaa, mitä siellä tapahtui. On ihmisiä, jotka ovat niin keskittyneitä tähän ainoaan esitykseen ja viisi tuhatta ihmistä ajetaan suoraan Ylösnousemukseen, yhdessä ainoassa hetkessä. Itse en kykenisi siihen. Verrattuna siihen, emme ole säveltäjinä mitään."
-Karlheinz Stockhausen, saksalainen säveltäjä.

"Jos nyt ajatellaan sitä ainoata, terrori-iskuksi kutsuttua, sitä New Yorkin pörssitornien räjäyttämistä, niin kyllä siihen tarvitaan niin valtava, sekä rohkeus että taitavuus että kärsivällisyys, että kaikki mahdolliset huikeat ominaisuudet, että pystyy tuommosen toteuttamaan, ei minulla ole tommosia lahjoja ollenkaan."
-Pentti Linkola, suomalainen luonnonsuojelija.

"Terrori-isku sykähdytti meitä, vaurasta valkoista maailmaa, niin monella ristiriitaisella tavalla: Näemme siinä työllä ja vaivalla rakennetun tavaramaailman - ja niitä tuhoavien räjähdysten ristiriidassa jotain syvästi kohahduttavaa. Näemme myös oman arkisen elämämme hetken sanoinkuvaamattoman arvokkaana. Terrori-isku paljasti myös pienen pallomme suunnattomat sisäiset kiistat, niissä on myöskin aatteen paloa, itsensä ja muutaman muun uhraamaan kykeneviä, globalisaation imperialismia vastaan taistelevia toisen vapaustaistelijoita. Edessämme on kokonainen herkullisten tarinoiden tippaleipä, jossa on salaliittoteorioita, uinahtaneita turvallisuusviranomaisia, pieniä kiiltokuvatarinoita velvollisuudentuntoisista palomiehistä ja uskossaan kilvoittelevia terroristeja. ..."
-Teemu Mäki, suomalainen kuvataiteilija.

"Mies, joka ohjaa Boeing 767 -konetta tiistaiaamuna klo 8.45 ei ole tunteeton. Hän on täynnä tunnetta: vihaa, epätoivoa, katkeruutta. Mutta johtaja on kertonut, kenen syytä hänen heikkoutensa. Ja johtaja on kertonut, miten pelosta saa kehitettyä tappavan aseen."
-Saska Saarikoski, suomalainen toimittaja.

***
Manhattanin operaation perintö

Kauhun ja vihansekainen pelko ei ole edelleenkään hälventynyt uskottomien sydämistä. Sanoihan eräs Adolf Hitlerkin, että mikään ei ohjaa ihmisiä niin tehokkaasti kuin terrorismi, pelko äkillisestä kuolemasta.
Muslimien terrorin pelko on maallistunut, mutta edelleen pelko Islamia ja muslimeja kohtaan on saanut suuret ihmisjoukot vyörymään äänestyskopeille äänestämään valtaan aggressiivista muslimipolitiikkaa ajavia, turvallisuusviranomaiset saavat taikasanat 'islamilainen terroriuhka' lausumalla suunnattomia summia rahaa, tyhjänpuhujat yrittävät saadaa mainetta ja rahaa puhumalla 'islamista' televisioissa ja kirjoissa.
Vauraan valkoisen maailman matkustaminen on riisuttu kaikesta mukavuudesta, todennäköisyydestä nk.äärioikeistolaisesta terrorista muslimeja vastaan kasvaa eri asteisina, joissa muslimit päivittäin joutuvat vandalismin ja väkivallan kohteiksi kaduilla, metroissa jne, mutta suojelupoliiseilla on edelleen pokkaa lausua muslimien olevan Suomenkin turvallisuusuhka. Arjen tilanteet, joissa musliminaisia häpäistään on vain "tilannesidonnaista ja spontaania."
Historiaa on harvoin muutettu niin laajasti ja ihmiskuntaa niin monessa tasossa kuin kuusi-seitsemän mujahidia sen onnistuivat tekemään 11.9.2001.

Minäkään en unohda.
Tii Syy 13, 2011 7:16 am Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
ummuyusuf



Liittynyt: 16 Syy 2004
Viestejä: 1855

Lähetä Vastaa lainaamalla viestiä
Jo tämän kaltaista kattavaa selvitystä onkin odotettu. Suomen "umman" pakkoluettavaksi ja muiden sivistykseksi insha Allaah. Ma'sha Allaah. Lukekaapa ajatuksen ja ajan kanssa ja kohdatkaa omat pelkotilanne ja hyväksykää omat heikkoutenne tämän asian suhteen ja ennen kaikkea, tehkää jotain niiden suhteen. Jazaakum Allaah khairan veljelle.

_________________
"The one who is (truly) imprisoned is the one whose heart is imprisoned from Allah, and the captivated one is the one whose desires have enslaved him." Ibn Taymiyah
Tii Syy 13, 2011 10:33 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islam Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea