Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
"Tapamme lapsesi": Rohingyojen kansanmurha Myanmar

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islamin vastainen sota, Guantanamo ja salaiset kidustusvankilat Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
"Tapamme lapsesi": Rohingyojen kansanmurha Myanmar
Kirjoittaja Viesti
Mzlm



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 470

Lähetä "Tapamme lapsesi": Rohingyojen kansanmurha Myanmar Vastaa lainaamalla viestiä


Sunnuntaina, 21.1.2018

Suomi on maa, jossa missä tahansa virassa olevat ihmiset on tarkoituksella rakennettu immuuneiksi kaikelle rikosvastuulle, ainakin mikäli tutkintapyynnön rikoksesta epäillyksi tekee kansalainen. Viranhaltijoiden rikossuoja ilmenee jo kohua aiheuttavista tapauksista, joissa medialle todetaan jotain kohua "tutkittavan" tai sitten kerrotaan viranhaltijan saaneen "huomautuksen" tai "siirron" ja yleensä puhutaankin vain viranhaltijan "virheestä", vaikka seuraukset tai vammat uhrille olisivat huomattavan vakavat. Lääkäreitä on mahdoton saattaa vastuuseen hoitovirheistä, poliiseja tarpeettoman väkivallan käytöstä ja samoin päivittäin ostareilla näkemiemme vartijoiden väkivallan käytöstä: lääkärit suojelevat toisiaan, poliisit suojelevat toisiaan, vartijaliikkeen esimies laatii alaisilleen suotuisat raportit poliisille luovutettavaksi. Poliisit voivat vedota asiakkaan käyttäneen "huomattavaa vastarintaa" -vaikka aina uhri ei edes voi tietää päällekäyvien henkilöiden olevan poliiseja- tai sitten sivuuttaa lääkärinlausunnon vammoista "asiakkaan (pokan) itse aiheuttamiksi". Vartijoita on siellä, missä väestön tuloluokka on heikompi; sen sijaan Espoon Tapiolan ostoskeskuksessa ei näy vartijoita eikä feissareita oikeastaan lainkaan. Viranhaltijan sana painaa aina enemmän kuin yksittäisen kansalaisen. Viranhaltijoihin kohdistuvat rikosepäilyt toteutuvat ainoastaan silloin, kun joku häntä ylempi taho tekee rikosilmoituksen, aina ei virkakoneiston klusterimafia suojele. Rikoslaki ja tutkintapyynnöt ovat voimassa ainoastaan kansalaisten välillä ja yksisuuntaisesta viranomaistahoilta kansalaisia kohtaan, ei koskaan toisinpäin. Suomen lakimiesten ja asianajajien ylin esimies tuomitaan virkarikoksesta, mutta jatkaa edelleen virassaan, tullin pääjohtaja on saamassa syytteen jääviyteen liittyvästä rikoksesta, Helsingin piispa vinguttelee luottokorttia omaan käyttöön valtion laskuun. Tämä kaikki on seurausta siitä, että virkamieskoneisto uskoo voivansa tekevän rikoksia ilman seurauksia, kun varsinaista valvovaa tahoa eli esimiestä ei varsinaisesti ole. Sen sijaan yksittäistä kansalaista kohtaan on olemassa lukuisia valvovia tahoja, on vartijat ostareilla ja kauppojen kassoilla (mikäli pikakassatytön iskemiseltään ehtivät), nettikirjoittelua valvovat poliisit, perättömiä lastensuojeluilmoituksia tehtailevat sukulaiset, naapurit ja päiväkodit. Maassa jossa abortti on ihmisoikeus, mutta vanhempien ihmisoikeus lapsiinsa (toivomiinsa sellaisiin, toisin kuin abortin tekevällä) vain rajallinen sellainen. On huomattava, että kenen tahansa anonyyminä tekemiä lastensuojeluilmoituksista vain ehkä neljäsosa aiheuttaa toimenpiteitä. Niin aiheettomien ilmoitusten lukumäärä kertoo jo sen epäkohdista kuin myös ilmoittajansa pahansuopaisuudesta.

Viime aikoina paljon esillä olleet kansalaisaloitteet puhuvat paljastaessaan karua kieltä virkamiesten etuoikeutetusta koskemattomuudesta: kansalaisaloite perustuslaillisena oikeutena on pelkkää näennäisdemokratiaa sikäli, että kansalaisaloitteen rajaksi säädetyn 50 000 rajan ei lainvalmistelussa kuviteltu koskaan missään asiassa täyttyvän, mutta nyt jo kaavaillaan allekirjoittajien lukumäärän nostamista. Kuvitellaan, että kansalaistoiminta jonkin lain kumoamiseksi on oikeutettua jossain toiseutetussa yhteiskunnassa, jossain Erdoganin yhteiskunnassa, mutta meillä sitä ei tarvita koska meidän valkoisten lait ovat jo aloitteina niin täsmälleen oikeat, ettei mitään muutakaan aktivismia enää tarvita. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) eduskunta-avustaja twiittasi, että kansalaisaloitteen aktiivimallin kumoamiseksi aloittaneelta ranskalaistaustaiselta mieheltä saisi ottaa kaikki tuet pois, oikeustieteen professori väitti, että kansalaisaloitetta ollaan tässä aktiivimallitapauksessa käytetty väärin, sillä lain tarkoituksena "on tuoda esille uusia, julkista keskustelua vaille jääneitä asioita", vaikka aktiivimallista ei käytä julkisuudessa sanaakaan mitään keskustelua. Sen jälkeen ryhdyttiin toivomaan, että eduskunta "karsisi" kansalaisaloitteista selkeät "ylilyönnit" ja "tappaisi ne pois päiväjärjestyksestä". Koska mitään vastuuta seuraamuksista ei ole, eduskunta voi käyttää mielivaltaansa sen suhteen, mikä on "ylilyöntiä" ja mikä ei. Ei onnistuisi Erdoganilta. Ironisesti samat tahot pitävät samanlaista mielivaltaa Turkissa epädemokraattisena kehityksenä.

Länsimaat ovat ajautumassa metapolitiikkaan, jossa vähemmistöön kuuluva kansanryhmä nimetään syylliseksi kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, yleensä silloin kun nämä ongelmat ovat pieniä tai jopa olemassaolemattomia. Ne eivät perustu filosofiassa induktioksi nimettyyn päättelyyn, eikä edes sen vastakohtaan deduktioon: Suomeen tulleita somaleja 1990-luvulla ja kaksi ja puoli vuotta sitten tulleita turvapaikanhakijoita syytettiin rikollisiksi ja raiskaajiksi jo ennen kuin he olivat tehneet ensimmäistäkään rikosta, olivat syyllisiä ennen kuin olivat tehneet yhtään mitään. Se on ollut näin jo silloin, kun Yusuf (AS) oli Egyptin hallitsija; kun hän laittoi kupin veljiensä laukkuun salaa ja kun he jäivät kiinni, heti ensimmäisenä heidät tuotiin Yusufin (AS) eteen syyttäen heitä varkaiksi. Heidät oli nimetty varkaiksi jo ennen kuin jäivät kupin löytämisestä kiinni.
Metapolitiikassa maassa olevasta tai sinne saapuvasta vähemmistöstä keksitään ensin jokin mustamaalaava stigma (kuten varkaudet, naisiin kohdistuvat rikokset, barbarismi ja terrorismi), jolle sen jälkeen ryhdytään etsimään tositteita: pahoinpitely, vandalismi ja terrori ovat kaikille kansoille yhteisiä toimintatapoja kulttuurista, ideologiasta ja uskonnosta riippumatta, ainoastaan valkoisen väestön omia sellaisia ei lasketa kulttuurista tai länsimaisuudesta johtuviksi ja mikäli ne jotain leimallisesti muistuttaa, ne saivarrellaan sanoilla tai sitten kierretään jollain tavalla oikeutetuiksi, kuten väkivalta suvakkeja vastaan -tai jopa toiveet Halla-ahon tapaan vihervasemmistolaisten maailmanparantajien joutumisesta ulkomaalaisten raiskauksen uhriksi, mikä osoittaa että Halla-ahon pitävän naisen raiskaamista oikeutettuna pelkän ihmiskäsityksen perusteella. Vaikka Las Vegasissa hotellin parvekkeelta valkoinen mies ampuu summittaisesti hotellin edustalla olevaan ihmisjoukkoon tappaen enemmän ihmisiä kuin muslimit viimeisen kuudentoista vuoden aikana yhteensä, hän ei edelleenkään ole terroristi. Koska valkoinen maailma ei usko järjestelmänsä johtavan minkäänlaiseen väkivaltaiseen ihmisvihaan, vaikka pitää ihmisvihaa, väkivaltaista rasismia jopa sananvapautena. Valkoisessa maailmassa muslimien tappamiseen kohdistuvan toiveet ja uhkaukset eivät ole enää väkivaltaa, vaan sananvapautta; sen sijaan toisinpäin se on pakko olla valkoisiin kohdistuvaa vihaa, rasismia ja väkivaltaa, ei koskaan sananvapautta.
Valkoisen vallan liturgiassa muslimi ei voi olla koskaan uhri, etenkin kun sen aiheuttaja on selkeästi valkoinen. Kyse on silloin muslimin "oikeudesta käyttää taqiyyaa" valehdellakseen vääräuskoisille ja liioittelusta tai jopa tekaistusta jutusta. Mutta myös valkoisen vallan mukaan muslimi voi olla uhri: muslimi voi olla uhri ainoastaan silloin, kun sen tekijä on toinen muslimi. Silloin uhriksi joutunut muslimi pääsee ihmisoikeuksien piiriin, kun valkoisella väestöllä ei ole mitään moraalista umpikujaa. Samoin Pentagonissa muslimien ihmisoikeuksista ollaan huolissaan nimenomaan silloin, kun muslimeita ryhdytään hallitsemaan jossain heidän omalla lailla, mikäli öljynsaanti ei ole tällaisia seikkoja häiritsevä tekijä. Amerikkalaiset ovat huolissaan niiden samojen muslimien ihmisoikeuksista, joiden tappamista he aiemmin toivoivat amerikkalaisten ohjusten seurauksena.

Samaten muslimien ihmisoikeuksista ollaan huolissaan silloin, mikäli aiheuttajina ovat nimenomaan sunnimuslimit -ei koskaan shiiojen uhreista Irakissa tai Syyriassa- ja mikäli uhrit kuuluvat johonkin sunnalaisuutta pienempään sektiin tai johonkin toiseen uskontoon. Uhreja muslimit eivät voi olla koskaan silloinkaan, mikäli he kuuluvat väljästi johonkin länsimaissa toimivaan poliittiseen viitekehykseen: nationalismiin (kuten Myanmarissa) tai semi-sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään (kuten Syyriassa). SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen nimeää Jemenin sisällissodan "aikamme verisimmäksi", vaikka Syyria vetää pidemmän korren. Mutta koska Syyrian hallitus on katsantokannasta riippuen sosialistinen, uskontovähemmistöinen ja sekulaari, niin sen veritekoja ja julmuuksia pelkästään viimeisen seitsemän vuoden aikana länsimaisen nationalismin ja sosialismin on katsottava sormien läpi. Länsimaat kipuili Syyrian hallinnon kansaansa kohdistuneilla julmuuksilla kauan, mutta kun jihadistit alkoivat hallita, Lännen oli helpompaa puhua "julmasta sisällissodasta", koska mielikuvat julmuuksista kohdistui etusormi pystyssä seisoviin pipopäihin, vaikka he ovat pikemminkin pyhäkoululaisia Syyrian hallintoon verrattuna. Syyrian hallinto kulki talosta taloon tappaen ja kiduttaen perheitä, raiskaten ja lopulta tappaen: vauvoja ja leikki-ikäisiä kidutettiin mm. sähkötyökaluilla sukuelimiin ja silmiin vanhempien pakotettuina katsomaan, tyttäriä raiskattiin ja lopulta kaikki tapettiin. Sunninaisia vangittiin ja vietiin seksiorjiksi, etenkin huivipäisiä ja Aisha-nimisiä, eikä RKP:n tuolloinen puolustusministeri Carl Haglund siitä yöuniaan menettänyt. Ja länsimaalainen media pysyi hiljaa.

Suojelupoliisi on siirretty sisäasiainministeriön alaiseksi, mikä tarkoittaa että suojelupoliisi voi kävellä kolmijaon yli ja hakea lakimuutoksia suoraan hallitukselta. Samaan aikaan suojelupoliisi vähättelee sitä, että väkivaltaisen radikalismin todennäköisyys on suurempaa nimenomaan rasisteiksi ryhtyvillä suomalaisilla muslimeita kohtaan, eikä muslimi voi koskaan tietää, missä ja milloin rasisti hyökkää muslimin kimppuun: bussissa, metrossa, markettien käytävillä, metrolaiturilla, bussipysäkillä vai missä. Suomalaiset rasistit väittävät olevansa "isänmaan puolustajia", mutta todellisuudessa tällä "Talvisodan hengellä" uskalletaan hyökätä ainoastaan lastensa kanssa vaunuja työntävien muslimiäitien kimppuun. Suomalainen äärioikeisto pyrkii rinnastamaan itsensä sodassa taistelleihin korottaakseen toimintansa "jaloutta" ja "oikeutusta" niin itsensä kuin muiden silmissä. Huomasitteko muuten, että kun Turun puukotustapauksen epäillystä kerrottiin, että suojelupoliisi ei aiemmin ottanut vihjettä hänestä vakavasti, niin suojelupoliisi päällikkö kehtaa tulla täydellä pokerilla, ilman minkäänlaista häpeää ja epäonnistumista, puhumaan lakien kiristämisestä ja tiedustelulakien kiirehtimisestä? Suojelupoliisilla oli lisäksi pokkaa vaatia kiirehtimään lakia, jota hän ei ole itse edes säätämässä.

Samaten muslimien kehen tahansa kohdistamia rikoksia kaikkialla on myös liioiteltava, vaikka ne kalpenisivat länsimaalaisten keskenään tai sotatoimina muslimeihin kohdistamina, koska ei-toivoton väestön rikoksia on nimenomaan liioiteltava, vaikka aihetta liioitteluun ei olisi. Siksi Tuula Haataisenkin on kohdistettava superlatiivinsa julmuuksista nimenomaan Jemeniin, koska täten hänellä ei ole mitään hävittävää. Vaikeampaa olisi tuomita itsensä kanssa samassa poliittisessa viitekehyksessä oleva. Samasta syystä Carl Haglund menetti yöunensa lukiessaan raportti jesiditytöistä ISIS:in orjina, koska tekijään ei tarvinnut kohdistaa minkäänlaista poliittista pulmakohtaa, vaikka Syyrian hallituksen militiat ovat tehneet sunninaisille vielä julmempia tekoja. Ja kappas, Jemenin huthien tapauksessa shiiat eivät ullatus-ullatus kyseenalaistakaan länsimaisia medioita, kuten he tekivät Syyrian tapauksessa, vaan kyllä silloin Bahmanpour linkittää ne aivopestävilleen sellaisenaan. Pääasia, että shiiat saavat nyt kokea toisille shiioille tapahtuvan samaa, mitä me sunnit olemme kokeneet sunneille tapahtuvan Syyriassa shiiojen käsissä niin monen tuskaisan vuoden ajan.

Rasismi on edelleen sitä, että jollain rodulla tai väestöllä kuvitellaan olevan vähemmän samanlaisia ominaisuuksia kuin valkoisella väestöllä, mutta rotuoppi on jokseenkin oikaistu kulttuurilla ja uskonnolla, joiden kuvitellaan olevan vähempiarvoisia kuin valkoinen kulttuuri. Mikäli tekijä on kristitty, mutta afrikkalainen tai muuten ei-valkoinen niin käsitys rodullisuudesta nousee esiin, koska tavallaan kristinuskoa tai muuten länsimaalaista elämäntyyliä ei voida pitää minkään rikoksen aiheuttajana.
Islamiin ja muslimeihin kohdistuva rasismi ei sisällöltään ole valtaväestön vähemmistöön kohdistamaa rasismia, ei siksi että muslimeita olisi enemmän kuin valkoisia, vaan vähemmistön kohdistamaa rasismia sellaiseen tahoon, jolla kuvitellaan olevan enemmän valtaa kuin valkoisella enemmistöllä ja valtaväestöllä: usein toistuu kuvitelmat siitä, että muslimien oletettu vihapuhe ja "rasismi" saisi vähemmän huomiota kuin valkoisen "isänmaallisen", muslimit saisivat yhteiskunnallisia tukia enemmän kuin on asetettu ja muslimit saisivat törkeistä rikoksista vain nimellisen tuomion tai muslimien rikokset painettaisiin villaisella. Ero on siinä, että se minkä oikeuslaitos näkee on aivan eri asia, miten iltapäivälehdet sen kirjoittavat. Iltapäivälehdet luovat rikoksista aivan erilaisen kuvan, kuin mitä poliisi tai oikeuslaitos näkee. Iltapäivälehdet voivat puhua raiskauksesta, vaikka oikeus toteaisi ettei raiskausta ole tapahtunut.

Yleensä rasismin ja muslimien radikalisoitumisen keskeisesti vaikuttaviksi juurisyiksi nimetään yhteiskunnan eriarvoistumisen. Tosiasiassa yhteiskunnan eriarvoistuminen ei kiinnostaa kumpaakaan: rasistia ja jihadistia ei pätkääkään kiinnosta, saako joku yhteiskunnassa enemmän, asuuko joku Aurinkolahdessa ja ajelee missien kanssa avoautolla, koska ainakin rasistinen oikeisto köyhyydestään huolimatta uskoo ja kannattaa ihmisen olevan 'oman onnensa seppä'. Rasismissa ja kansanmurhissa on pikemminkin ollut kyse siitä, että rasistisesti vähemmistöihin suhtautuva on kokenut olevansa enemmän valtion kaltainen toimija kuin yksilö: rasisti ei osaa nimetä rasisminsa syiksi henkilökohtaisia kokemuksia, vaan hän vetoaa valtiomaiseen ajatteluun yhteiskunnan rahoista, median käytöksestä ja poliitikkojen vaikenemisesta tai sitten aktiivisesta "vaientamisesta" maahanmuuttoon liittyen. Henkilökohtaiset kokemukset maahanmuuttajien etuilemisesta kassajonoista tai muusta röyhkeydestä ovat vain lisä tähän kokonaiskuvaan, joka osittain on rakennettu valheilla, volyymilla, kuvitelmalla "enemmistöstä" ja propagandalla -sekä omilla päättömillä käsityksillä. Samaten Sierra Leonen ja Ruandan kansanmurhissa tekijät ovat omin sanoin ja uhrien kuullessa kokeneet olevansa pikemminkin valtion asiamiehinä kuin yksittäisinä rikollisina, samalla tavalla myös Syyriassa sisällissotaan palkatut shiat ja aleviitit ovat selkeästi olleensa hallituksen asialla kuin muutoin rellestämässä, vaikka shiiojen ja aleviittien sunnivastaiset sloganit ovatkin olleet julmuuksissa osana. Kyse on aina vähintäänkin sekä puolustettavan valtiomiehen tai oppositiojohtajan henkilöitymistä että sen vastustajaksi asiattomastikin leimattuun väestöön kohdistamasta väkivaltaisesta toiminnasta (kuten kurdit sortavat tällä hetkellä Irakissa arabeja siksi, että ovat arabeja, joten arabien politiikankin on oltava sen mukaista, mitä kurdit ajattelevat arabipoliitikan olevan, vaikka Kurdistan voisi valtiona olla sinänsä muslimeille parempi kuin shiiojen Irak).
Jihadistiksi ryhtyvää ei kiinnosta vähääkään rasistin tavoin yhteiskunnallinen eriarvoisuus, koska lähtökohtaisest kumpikaan ei ole vasemmistolaislähtökohtaista: vasemmistoa kiinnostaa yhteiskunnan eriarvoistuminen, mutta se minkä vänster kokee yhteiskuntansa polttavammaksi ongelmaksi, ei tarkoita että muut kokisivat samoin.
Sosiaalinen media luo enemmän jihadisteja kuin vasemmistolainen tätiselitys "tunteesta eriarvoistumisesta" ei luo jihadisteja juuri lainkaan. Eikä myöskään missään maailmassa jihadisteilla ole ollut tunnetta eriarvoistumisesta, koska eriarvoisuutta kokeva suuntautuu aivan toisella tavalla, eikä jihadisteilla ole ollut juurikaan kovin vasemmistolaista taustaa, eikä aina edes mielipiteitäkään. On aivan toinen keskustelunaihe, miten uskonnollistuminen ja millä tavalla uskonnollistuminen vaikuttaa jihadismiin, aivan samoin kuin miten joku ryhtyy rasistiksi eduskuntaan pääsemiseen saakka. Jos ajatellaan, että monet suomalaiset vastustavat rasisteja ja rasistista politiikkaa yli puoluerajojen ja yhteiskuntaluokkien niin syitä ei voi hakea kasvuympäristöstä eikä oikein suomalaisuudestakaan, eikä kaikista uskonnollistuvista tule jihadisteja vaikka molemmat noudattavat samaa uskontoa ja lukevat täysin samoja uskonnollisia tekstejä, vaikka molemmat tietävät Profeetan (S) sotaretkistä.
Terrorismintorjunta ja puhe maahanmuuttajien väkivaltaisesta radikalisoitumisesta tai maahanmuuttajiin liitetystä "korkeammasta raiskaustilastosta" mikään näistä ei juurikaan saa huomiota eikä kannatusta etenkin suomalaisten nuorten naisten keskuudessa. Todennäköisesti ei siksi, että terrorismista ja radikalisoitumisen uhasta puhuvat nössönnäköiset miehet, jotka eivät viestitä taistelutahtoa, konkretiaa toiminnasta eikä kykyä suojella naisia "pahalta". Terrorismitutkijat näyttävät kotijustiinansa tossun alla olevilta betamiehiltä, pelkiltä ämmiltä. Sitten on Alan Salehzadeh, joka radikalisoitumisesta puhuessaan huijaavan autokauppiaan vino hymy naamallaan vaikuttaa pikemminkin siltä, että hän "mina puhu Suomen valtion teevee spermanaamoille mita mina halua ja kaikki uskovat". Hussein al-Taee on pelkkä persereikä, onnistunut "asiantuntijan" suojatyöpaikaltaan peittämään Iran-ja shia-myönteisyytensä "objektiiviselta" kuulostavaan tietoon, jossa sunnikapinalliset tekevät "julmuuksia" ja shiiojen armeijat ja militiat ainoastaan "virheitä". Kielenkäyttö voi ilmaista paljon sanojansa agendasta, vaikka se jäisi huomaamatta.
Hussein al-Taeen suojatyöpaikka sijaitsee Martti Ahtisaaren perustamassa kansainvälisessä instituutissa CMI: shiiat jaksavat toitottaa, miten se-ja-se sunnien (ei koskaan tietenkään shiiojen) jihad-järjestö on "CIA:n ja Pentagonin" luoma, mutta kun shiiat ovat itse jossain länsimaista agendaa ajavassa toimielimessä, se onkin ullatus-ullatus aivan eri asia. Mitenhän paljon Bahmanpour tai Syksy Räsänen olisivat laatineet propagandaa, mikäli joku Lähi-idän asiantuntija olisikin ollut sunni?

Myanmarilainen päiväkirja marraskuusta 2017 tammikuuhun 2018

    "Islam pitää kitkeä Suomesta pois (...) (V)oimme pistää palautusautomaatin pyörimään täydellä teholla ja tyhjentää Suomen niistä ihmisistä, joilla ei ole syytä oleskella maassamme. Kaikki vaan nopeasti ulos. Metroon astuessani olen kantasuomalaisena usein vähemmistönä ja ympärillä puhutaan kovaäänisesti arabiaa ja somalia. Suomalainen ympäristö muuttuu tunnistamattomaksi.
    He lisäksi lisääntyvät kantaväestöä huomattavasti nopeammin ja yrittävät oleskeluluvan saatuaan tuoda sukulaisensakin tänne, mikä moninkertaistaa maahanmuuton ihan lyhyessä ajassa. Vaikka heidän lapsensa syntyvät Suomeen suomalaisina, arvot tulevat kuitenkin tiukasti vanhempien ja yhteisön puolelta. Maahanmuuttajat pakkautuvat samoille asuinalueille, jolloin pääsee syntymään segregoituneita alueita, joissa pääsee kehittymään Belgian kaltaisia ilmiöitä: ihmisiä radikalisoituu ja yhteisö suojelee heitä. Sitten räjähtää lentokentällä, juna-asemalla, teurastetaan lehden toimituksessa, tulitetaan teatterissa, tapetaan sananvapaustilaisuudessa ja lanataan ihmisiä kuoliaaksi rekalla minkä keritään.
    Kansalaisuuden ehdoksi asetettu viiden vuoden asumisaika pitää nopeasti muuttaa kahdeksaan vuoteen, myös pakolaisten osalta, jotka voivat nykylainsäädännön mukaan saada kansalaisuuden jo neljän vuoden jälkeen. Tämä tuo meille lisäaikaa massiivisten siirtojen tekemiseen, jotka eivät ole enää mahdollisia, jos kansalaisuus keretään saamaan.
    -Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen Facebookissaan 19.7.2017.


”Tämä päättyy karkotuksiin, myös [muslimi]kansalaisten karkotuksiin. Tämä päättyy keskitysleireihin ja sotaan, joka maksaa ehkä muutaman sadan miljoonan ihmisen hengen.” -Yhdysvaltalainen natsijäte Jason Reza Jorjani, jolla on kovasti Iraniin viittava nimi.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoo Myanmarin hallituksen ja väkijoukkojen väkivaltaisuuksissa rohingya-väestöä kohtaan kuolleen ainakin 730 alle viisivuotiasta lasta, sekin arvioitu alakanttiin. Järjestö arvelee Myanmarin operaatioissa kuolleen kymmenkertainen määrä ihmisiä kuin virallisesti ilmoitettu, eikä lukuun edes sisälly perheet jotka eivät selvinneet pakoon Myanmarista.

Kuolleista lähes 70 prosenttia oli ammuttu, yhdeksän prosenttia poltettu koteihinsa, alle viisivuotiaista lapsista 15 prosenttia oli poltettu ja lähes 60 prosenttia ammuttu. Kokonaisia perheitä oli suljettu koteihinsa ja koti poltettu.

Näin kertoo Iltalehden verkkosivu torstaina 14.12.2017 kello 8.39 julkaistussa uutisessa.

Kello 12.49 samana päivänä uutisessa on kommentteja tasan nolla (0). Marraskuun 16.2017 uutinen Myanmarin sotilaiden tekemistä rohingya-naisten raiskauksista sai samassa ajassa tasan nolla kommenttia; samana päivänä uutisoitu helsinkiläisperhe, joka tarjosi afgaanipakolaiselle asumuksen, oli kommentoitu suunnilleen samassa ajassa yli 200 kertaa. Suomalaiselle "hiljaiselle" ja sille "maahanmuutosta vaiennetulle" enemmistölle afgaanipakolaisen saama asumus oli suurempi ongelma kuin naisten raiskaaminen jossain maassa.
Miettikää, mikä kommenttimyrsky olisi syntynyt mikäli olisi uutisoitu maahanmuuttajien raiskanneen kantaväestöön kuuluneen naisen.

Joulukuun toisella viikolla uutisoitiin Bangladeshin ja Myanmarin tehneen sopimuksen Bangladeshissa olevien rohingyojen palaamisesta takaisin Myanmariin. Tämä oudoksuttavalta vaikuttava tapaus paljastui lumeeksi äskettäin, kun Myanmarin kerrottiin polttaneen kymmeniä rohingyojen koteja, lähes neljäsataa kylää elokuusta 2017 alkaen. Loka-marraskuussa Myanmarin joukot ovat hävittäneet rakennuksia neljässäkymmenessä kylässä. Sillä viikolla, kun sopimus palauttamisesta allekirjoitettiin, poltettiin kymmeniä rakennuksia.
Helsingin Sanomat julkaisi tämän uutisen maanantaina 18.12. kello 22:47. Seuraavaan päivään tiistaihin kello 12:48:aan mennessä uutista on kommentoitu nolla kertaa.

Nimimerkki "Marjapussi" Hommaforumilla 16.1.2018:

"Taas tuota bangladeshilaista roskasakkia ollaan kärräämässä burmalaisten riesaksi. Pysyivivät vaan kotimaassaan, kun osa haluaakin sitä."

En pidä todennäköisenä, että suojelupoliisissa olevat suojatyöpaikkalaiset eli "tutkijat" olisivat tästä laatimassa tutkintapyyntöä "törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan".

Tammikuun 7.2018 Helsingin Sanomat julkaisi uutisen rohingya-kapinallisten iskusta Myanmarin turvallisuusjoukkoja vastaan kello 9.14. Kommentteja tulikin yllättäen peräti neljä yhden tunnin ja 19 minuutin aikana.

Kommenttien sisältö oli samaa luokkaa kuin maahanmuuttajien tekemissä rikoksissa: vaikka ne uutisoidaankin valtalehdissä siten, että jokainen tulee niistä tietoiseksi -ja aivan kuten Myanmarin asiassakin ollaan tietoisia rohingyojen väitetyistä "kapinallisista", silti pyritään kommentoimalla luomaan käsitystä että media vaikenisi niin maahanmuuttajien rikoksista kuin rohingyojen kapinallisista. Taktiikka liittyy salaliittoteoriaan "islamisoimis"agendasta, missä muslimien vähemmän demokraattisia tekosia länsimedian on piiloteltava "kansalaisilta".
Lauantain rohingyojen isku näyttää todennäköiseltä, vaikka Myanmarin armeija väittikin viisi turvallisuusjoukkojen jäsentä kuolleen. Todellisuudessa kaksi sotilasta ja kuljettaja haavoittuivat.

Nimimerkki "Marjapussi" Hommaforumilla 17.01.2018:

"Siellä käytetään armeijaa mihin se on tarkoitettukin eli laittomien maahantunkijoiden pois ajamiseen. Kyllä tämä roskasakki on pääasiassa pyrkinyt Austraaliaan loisimaan. Täyttä roskaa, että olisivat laillisesti Burmassa. Brittien tuomat intialaiset karkoitettiin Burmasta sen itsenäistyessä. Sen takia siellä on oikein kutsua näitä rikollisia bengaleiksi ei rohingjoiksi. Hyvin mahtuvat Bangladeshiin, jossa on heidän sukunsa. Burman armeijalla on kaikki oikeus turvata omia kansalaisiin näiltä keppostelijoilta."

Tätä ei siis sanonut mikään jäteläjä buddhalaismunkki Wirathu, vaan suomalainen, Suomessa ja suomea puhuva -mutta apukoululaisen kirjoitusvirheitä tekevä- nimimerkki "Marjapussi" Hommaforumilla 21.9.2017.

"En usko hetkeäkään Myanmarin armeijan polttaneen rohingya-kyliä. Ottaen huomioon muslimien taipumuksen valehdella "vääräuskoisille" on selvää, että rohingyat ovat itse sytyttäneet kylänsä tuleen, jotteivät jättäisi armeijalle mitään anastettavaa."
-Nimimerkki "strazdas" Hommaforumilla 27.9.2017.

"On aika kummaa että näitä “pakolaisia” ylistetään ja heidän puolesta uhriudutaan kun heillä ei ole itseasiassa minkäänlaista asiaa olla Myanmarissa.

Olisi alunperin näiden talibaanien kouluttamien muslimiterroristien (ASRA) kannattanut olla teurastamatta Myanmarilaisia poliisia. Samaten olisi kannattanut jättää hindutytöt raiskaamatta ja tappamatta. Tuollaisesta saattaa seurata “ajojahti” Myanmarin kaltaisessa maassa. Minun mielestä vielä ihan oikeutetusti."

-Nimimerkki "migri" Hommaforumilla 1.10.2017.

Wirathu ja hommalaiset eivät ole yksin: myöskin Syyrian suursmurffi Ahmad Hassoun on julistanut rohingyat "ovat turvallisuusuhka". Samainen kusinäyte perseennuolija oli myös uhannut kouluttaa itsemurhapommittajia hyökkäämään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mikäli Länsi tekee ilmaiskuja Syyriaan ja Libanoniin. Ilmaiskuja Länsi on tehnyt Syyriaan, mutta Assadia tukevat itsemurhapommittajat vielä viipyvät "rikastuttamasta kulttuuria". En yllättyisi, mikäli Ahmad Hassoun ei olisi jonkun Hunderra Assefan mielestä "suuri sheikh".

Myanmarin rohingyat eivät ole ainoa tapaus, missä länsimaalaiset käyttävät samassa asiassa keskenään ristiriitaista signalointia: Samaan aikaan suomalaisten on osoitettava ihailuansa Myanmarin armeijan väkivaltaisuutta kohtaan, etenkin kun sen kohde on sopiva, mutta samaan aikaan Myanmarin armeijan väkivaltaisuutta on myös vähäteltävä, etenkin kun niistä kertoo rohingyat, kuin kaikki Myanmarin armeijan toimet olisivat vain muslimien keksimää valhetta, taqiyyaa sinisilmäisille, suvakeille, mokuttaville länsimaalaisille.

Lainaus:
Panu Huuhtanen
7 Nov at 12:24 am
Actions
Tää tuli just Yleltä. Areenassa voi katsoa.

Menivät muslimit perseilemään ja suututtamaan väärän miehen, kun tolle buddhalaismunkille vittuilivat. Jäätävä äijä!

Tuli koko muslimisakille kenkää perseeseen Myanmarista. Saman joudumme Euroopassakin tekemään, kunhan suvakit on ensin syösty vallasta.


-Panu Huuhtanen Myanmarin rohingya-vastaisuuden pääpromoorista buddhalaismunkki Wirathusta venäläisessä "Facebookissa" V-kontaktessa.


Suomalaisessa keskustelussa luotuu mielikuva, että rohingyat olisivat samalla tavalla vapaita henkilöitä kuin esim. ulkomaalaiset Suomessa, mutta todellisuudessa rohingyoilla ei ole lähellekään samoja oikeuksia kuin ulkomaalaisella länsimaissa: koska Myanmar ei myönnä rohingyoille kansalaisuutta, rohingyoilla ei myöskään ole liikkumisvapautta, avioitumisoikeutta, koulutusmahdollisuuksia, työllistymismahdollisuuksia eikä maan-ja irtaimiston omistusoikeutta. Koulutusta ei rohingyojen alueilla järjestetä, yliopistoon on muslimeilta pääsy evätty -paradoksaalisti valtio vetoaa kykenemättömyyteensä järjestää "turvallisuutta" muslimeille. Ironisesti valtio vain kiristää yhä enemmän rohingyojen "oikeuksia" väkivaltaisuuksien jälkeen, vaikka rohingyat ovat itse olleet myanmarilaisten systemaattisen ja laajan väkivallan uhreja. Kiristyviä lakeja ei sovelleta ainoastaan muslimeihin, vaan myös muslimien kanssa samoilla alueilla asuviin hinduihin. Muslimeja poistetaan julkisista liikennevälineistä, mikäli heillä ei ole valtion myöntämää, yhä hintavampaa matkustuslupaa -ja heidät poistetaan myöskin vaikka heillä myönnetty matkustusasiakirja olisikin.

Eräässä tapauksessa kahdeksan rohingyamiestä sai "luvatta" matkustamisesta seitsemän vuoden vankeustuomion, toisessa tapauksessa Kawthaungin lentokentällä rohingya poistettiin lentokoneesta ilman syytä ja hänen lippunsa peruttiin. Usein rohingyat joutuvat maksamaan poliiseille tekaistuja maksuja, "veroja". Asuinpaikan muuttamisesta on maksettava, syntyvästä vasikasta on tehtävä ilmoitus ja maksettava, talon korjaukseen on pyydettävä vankilan uhalla lupa ja maksettava, avioliittoon on vaadittava lupa ja maksettava. Viranomaiset tekevät myös yöratsioita muslimien koteihin tarkastaakseen ruokakunnan ja mikäli luku ei täsmää, seuraa pidätyksiä, usein kiristystä ja pahoinpitelyä ja nöyryyttämistä, myös rohingyanaisten joukkoraiskausta.

Toisinaan hallitus on myöntänyt rohingyoille jonkinlaisia oikeuksia, mikäli ne ovat sopineet hallituksen tarkoituksiin, kuten äänestysoikeuden mikäli ovat olleet hallitsevan puolueen USDP:n jäseniä.

"Viime kuussa matkustin bussilla Maungdawin kaupunkiin puoli yhdeksän aikaan aamulla, kun poliisi hakkasi kolmea ihmistä, jotka matkustivat ilman kunnollisia asiakirjoja. Kaksi oli miestä, yksi nainen. Nainen matkusti poikansa kanssa, joka oli sairas ja hän tahtoi viedä hänet sairaalaan".
-"Nur Alamin" kuvaus tarkastuspisteeltä syyskuussa 2016.

Myanmarin muslimiyhteisössä ei ole havaittu minkäänlaista todellista vastarintaryhmää. Siitä huolimatta arakanilaiset levittävät systemaattisen intensiivisesti käsitystä rohingyojen mittavista buddhalaisvastaisista sotasuunnitelmista sekä fundamentaalisen islamin levittämisestä.

Syyskuussa 2012 arakanilaiset buddhalaismunkkien tukemana järjestivät mielenosoituksia Sittwessä vastustaakseen rohingyoja Arakanissa ja heidän saamaa humanitaarista apua, joka kohdentui kansainväliseen muslimien hyväntekeväisyysorganisaatioon OIC:hen (Organisational Islamic Co-operation). Mielenosoitukseen painatettiin muslimivastaista materiaalia, lehtisiä ja teepaitoja, useimmiten englannin kielellä. Lokakuun mielenosoituksissa vaadittiin hallitusta heittämään rohingyat ulos Myanmarista, kieltämään OIC:n pääsy Myanmariin ja tyhjentämään Sittwen viimeinen muslimiasutus Aung Mingalar muslimeista. Mandalayn mielenosoituksissa vastustettiin lisäksi YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen läsnäoloa Arakanissa, sillä nämä olivat auttamassa rohingyoja. Arakanilaiset ovat vedonneet myöskin Afganistanin Talibanin tuhoamiin buddhapatsaisiin, vaikka OIC matkusti ensimmäisenä Afganistaniin yrittääkseen estää Talibanien toimet. Sittwen mielenosoitukset saivat hallitukselta luvan, valtio tarkastaa myös kirjoitukset plakaateissa, mutta Mandalayn mielenosoitukset olivat luvattomia: silti valtio ei tehnyt mitään eikä puuttunut mihinkään kummassakaan mielenosoituksessa.

Ajatelkaa, miten voimattomia suurvallat loppujen lopuksi ovatkaan: Myanmar saa tehdä sitä, mitä Yhdysvallat ja YK nimittää etniseksi puhdistukseksi, eikä Yhdysvallat silti tee ensimmäistäkään ilmaiskua täysin suojattoman ja alkeellisesti aseistetun väkijoukon ja armeijan estämiseksi vaikka sitten ilman YK:n mandaattia, onhan Yhdysvallat tunnettu siitä, että he eivät tarvitse sotatoimiinsa YK:n mandaattia. Niin ei kylläkään tapahdu, että jos YK antaa mandaattinsa USA:n sotatoimille, niin Amerikka jättäisikin hyökkäämättä. Tai sitten kaikki USA:n ja Venäjän sotatoimet kohdistuvat ainoastaan shariaa toimeenpaneviin muslimeihin, muut jätetään rauhaan.

"Pidämme huolen omista etnisistä kansalaisistamme, mutta rohingyat, jotkat tulivat Burmaan laittomasti eivät ole etnisiä kansalaisiamme emmekä voi hyväksyä heitä tänne...Ratkaisu ongelmaan on, että heidät voi sijoittaa UNHCR:n johtamiin pakolaisleireihin ja jos on maita, jotka ottavat heidät, heidät voidaan lähettää sinne."
-Myanmarin presidentti Thein Sein radiopuheessa 12.7.2012.

"Emme voi luottaa YK:n viranomaisiin, koska he ovat al-Qaida. Muslimityypi UNHCR:ssä, lääkäri ja muut islamilaiset miehet ja naiset ovat kaikki osa al-Qaidaa. He ottivat yhteyttä al-Qaidan jäseniin. Se on todellista."
-Munkki Sittwessä kesäkuussa 2012.

"On hyvin, hyvin hankalaa elää muslimien kanssa Arakanissa. He tahtovat miehittää maan. Emme asuneet yhdessä ennen vuotta 1824. Bengalit miettivät aina luoda ongelmia. Muut maat ja media ovat kiinnostuneita rohingyasta ja he tietävät sen."

-Arakanilainen mies Mrauk-U Townshipissa marraskuussa 2012.

"Ihmiset sanoivat kyliensä piiritetyn, sitten ammunnan alkaneen sotilaiden ampuessa rakettaja sytyttäen katot tuleen. Sotilaat ampuivat pakenevia kyläläisiä, työnsivät nämä takaisin palaviin taloihin. Toisissa kylissä ihmiset koottiin, naiset raiskattiin ja miehet ammuttiin tai pahoinpideltiin. Kaikki raiskaukset olivat joukkoraiskauksia. Samalla naisia hakattiin, läpsittiin, potkittiin ja lyötiin aseen perällä. Joidenkin naisten lapset pakotettiin katsomaan raiskauksia tai sitten sotilaat pahoinpitelivät lapsia. Kaikki raiskaajat olivat Burman turvallisuusjoukkojen sotilaita, eikä raiskauksia yritetty piilotella mitenkään. Yksi joukkoraiskattu nainen kertoi talonsa palavan ja onnistuneen ottamaan toisen lapsensa, mutta ei enää toista."-Skye Wheeler, Human Rights Watchin Naisten oikeuksien osaston tutkija 16.11.2017.

"Viisitoista poliisia seisoi vartiossa taloni takana. Luulimme kaikkien vartijoiden takia, ettei tulisi mitään väkivaltaisuuksia tai tuhopolttoja, mutta puoli kahdeksalta arakanilaiset tulivat ja sytyttivät naapuritalon tuleen. Heillä oli polttopullot. Heitä oli ainakin 500, eikä poliisit tehneet mitään, eivät ampuneet laukaustakaan, eivät tehneet suojellaksemme mitään". -Kaman, sisäinen pakolainen marraskuussa 2012.

"Missä ovat todisteet? Katsokaa noita rohingyojen naisia: kuka heitä haluaisi raiskata?
-Eversti Phone Tint, rajavartion paikallisministeri.

"Katsokaa bengalien ulkonäköä, heidän kieltään ja uskontoaan ja kasvojaan, miten heidän raiskaamisensa olisi mahdollista?" -Vangittu Myanmarilainen demokratia-aktivisti Nyo Tun Bangkok Postissa 17.1.2018. Eli käännettynä vain ulkoisesti puoleensavetävien ihmisten raiskaaminen on hänen mukaansa mahdollista. Jos tämän olisi sanonut joku valkokaapuinen imaami jossain Egyptissä tai Australiassa kenestä tahansa naisesta, siitä olisi tullut kansainvälinen some-kohu.

Myanmarin hallitus rehentelee rohingyojen kohtelulla samaan aikaan kuin se yrittää kiistää mitään ihmisoikeusloukkauksia tapahtuneen. Väkivallan kiistämisen yhteydessä hallitus kuitenkin vetoaa väkivallan olleen "kahden uskonnollisen ryhmän" välillä vain vähäistä ja syyttelee ulkomaisia medioita ja järjestöjä "tekaistuihin uutisiin" perustuvia lausuntoja.

Ulkomaalaisille toimittajille myanmarilaiset sotilasviranomaiset antavat tiukan ohjeistuksen: kukaan ei saa erkaantua toimittajaryhmästä tekemään haastattelutyötä itsenäisesti, ulkonaliikkumiskielto alkaa iltakuudelta. Erityispyynnöt hylätään vetoamalla "turvallisuuteen". Hallitus pyrki eväämään rohingyoilta mahdollisesti saatavat negatiiviset kerronnat -tai sitten hallitus pyrki kertomaan omat "näkemyksensä", etenkin kun lähes kaikki rohingyat ovat puhuneet toistuvasti Myanmarin armeijan ja Rakhinen väkijoukkojen tuhoisasta toiminnasta ja kuvottavista ihmisoikeusloukkauksista. Hallituksen edustajat myös tiukasti ohjeistavat toimittajia oikeudesta keskeyttää haastattelu hetkenä minä tahansa ja olemaan vastaamatta tiettyihin kysymyksiin.

Muut uskonnot kuin buddhalaisuus ovat Rakhinen maakunnassa tiukasti rajoitettuja, tosin kaikesta voimakkaimmin juuri muslimien uskonto: muslimit eivät saa rukoilla yhteisrukouksia, rukouskutsu minareeteista on kielletty vetoamalla 'kahakoiden ehkäisyyn' -rukouskutsuhan aiheuttaakin aina melkoisen intifadan- ja moskeijat on suljettu (huomionarvoista, että Rakhinessa sentään on moskeijoita, mutta vapaassa Suomessa moskeijan rakentaminen kiellettiin yksimielisesti vasemmistosta ja vihreistä kokoomukseen ja perussuomalaisiin), moskeijoiden korjaaminen ja kunnostaminen on kielletty ja rukoilijoita on pidätetty. Sen sijaan kristityt voivat kokoontua sunnuntaisin vapaasti, tosin kristittyjenkin on pyydettävä lupa joulunviettoon ja muihin lomiinsa, eikä buddhalaisten tarvitse tehdä mitään viettääkseen suuria buddhalaistapahtumia.

Rohingyoja auttavat arakanilaiset ovat myös joutuneet yhteisönsä hyökkäysten kohteiksi. Mikäli ruoka-apua on tullut, arakanilaiset ovat hyökänneet rekkojen ja riksojen kimppuun ja ryöstäneet ne useita kertoja, toisinaan pahoinpidellen arakanilaisen kuljettajan. Sittwen munkit julkaisivat lausunnon, jossa "bengalikalarien sympatiseeraajat" julistettiin kansallisiksi pettureiksi. Syyskuussa 2017 rakhinelainen nainen 'saatiin kiinni' myymästä ruokaa rohingyoille: seurauksena nainen pahoinpideltiin, hänen hiuksensa leikattiin ja häntä kuljetettiin ympäri Mrauk-U:a kaulassaan kyltti, missä luki 'petturi'. Lukuisat rohingyat eivät ole tunnistaneet kyliinsä hyökänneitä arakanilaisia, ilmentäen että hyökkääjät ovat todennäköisesti Arakanin alueen ulkopuolisia. Usein hyökkääjiä on ollut enemmän kuin arakanilaisissa kylissä on asukkaita. Jotkut kertoivat nähneensä tuhansia arakanilaisia tulleen meren kautta veneillä hyökätäkseen kyliin. Väkivaltaisuuksien aikana Arakanin turvallisuusjoukot eivät ole vain karkottaneet rohingyoja, vaan tuhonneet myös moskeijoita, estäneet humanitaarisen avun pääsyn rohingya-väestölle, pidättänyt joukoittain mielivaltaisesti ja avustanut väkijoukkoja muslimien karkottamisessa.

Myanmarin hallitus esittää usein, että karkotettavat rohingyat olisivat laittomia kansalaisia, mutta silti hyökkäysten kohteeksi ovat joutuneet myöskin etniseksi ryhmäksi ja Myanmarin laillisiksi kansalaisiksi tunnustamat Kaman-muslimit. He ovat köyhiä, mutta sattuvat asumaan miljardin dollarin öljy-ja kaasusijoitusten maaperällä Kyauk Pyussa, joka myös on haluttu kiinteistökohde. Kamanien kodit tuhottiin lokakuussa 2012, eikä heillä ole tietenkään toivoa palata koteihinsa. Rohingyojen mukana pakenemaan ovat joutuneet myöskin pieni määrä arakanilaisia.

Myanmarin hindut ovat myös joutuneet Rakhinen buddhistien hyökkäysten kohteiksi, sillä he muistuttavat rohingyoja. Tosin Myanmarin puolella hindut väittävät -armeijan tarkasti valvoessa vieressä tarinan oikeaa kulkua- muslimien hyökkäyksistä: kun joku on aloittanut kertomaan Myanmarin armeijan tulittaneen hänen kyläänsä kohti, vieressä oleva "korjasi" tarinaa välittömästi.
Myanmarin viranomaiset ovat myös pidättäneet henkilöitä, joita on syytetty tapahtumien kertomisesta ulkomaille sähköistä mediaa (=matkapuhelinta) käyttäen sekä toistakymmentä YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen jäseniä tuntemattomista syistä, mikäli kuuluivat rohingya-väestöön. Samaten rohingyat, joita kansainväliset diplomaatit ja suurlähettiläät tapasivat pakolaisleireillä, joutuivat tapaamisen jälkeen vähintäänkin viranomaisten kuulusteluun. Monet arakanilaiset tuohtuvat humanitaaristen organisaatioiden puolueellisuudesta, kun ne keskittyvät avustusohjelmissaan "vain" rohingyoihin, vaikka nimenomaan rohingyoihin kohdistuvat, avustustarvetta vaativat toimet ovat nimenomaan Myanmarin hallituksen diskriminoivan politiikan tulosta. Ja Myanmarin viranomaiset ja armeijat ovat toistuvasti estäneet humanitaaristen organisaatioiden pääsyn rohingyojen alueelle, eristäen rohingyat elintarvikkeista ja lopulta Myanmarin armeijan hyökätessä rohingyojen kimppuun viikkojen heikentämisen päätteeksi.
Ulkomaiset toimittajat vietiin myös paikalliseen buddhalaistemppeliin, jossa munkki myös väitti muslimien hyökänneen heidän kyläänsä -ja tarjosi jopa tilanteesta valokuvia. Kuvissa esiintyvät miehet ja naiset eivät vain muistuttaneet lainkaan rohingyoja eikä rohingyojen pukeutumista: yhdessä kuvassa miehet ovat sytyttävinään taloa tuleen ja nainen, joka kuvassa heiluttaa viidakkoveistä "muslimnaiseksi pukeutuneena" pöytäliina päänsä ympäri kierrettynä, oli sama hindunainen jonka toimittajaryhmä oli tavannut aiemmin hallituksen järjestämässä tilaisuudessa syyttämässä muslimeita tuhopoltoista ja raiskauksista.
Buddhalaiset olivat tekaisseet kuvat voidakseen syyttää keksityistä rikoksista muslimeita.

Toisessa tapauksessa armeijan kuljettama toimittajajoukko oli yllättäen nähnyt metsikön takaa savun nousevan ja toimittajien juosseen kiireesti kohti paikkaa armeijan kykenemättä sitä estämään. Matkalla kohti savuavaa kylää toimittajat näkivät maassa muslimivaatteiden osia ja pian vastaan tulikin lihaksikkaita nuoria myanmarilaismiehiä heiluttamassa miekkoja ja viidakkoveitsiä, yrittäen välttää kuvatuksi joutumista ja kertoen olevansa Rakhinen buddhalaisia. Yksi heistä tunnusti heidän sytyttäneensä muslimien taloja tuleen poliisin avustuksella. Kylä oli muslimikylä Gawdu Thar Ya.
Asukkaita ei näkynyt, kylässä haisi bensa, palava madrassa. Tuhopolton sytyttäneet rakhinelaiset miehet vain kävelivät toimittajien poliisisaattueen ohi muina miehinä, kantaen kylästä varastamiaan tavaroita mukanaan.

Elokuun 25. 2017 alkaneissa laajamittaisissa hyökkäyksissä Rakhinen rohingya-väestöä kohtaan Myanmarin armeija, rajapoliisi ja aseistetut kyläläiset ovat tappaneet, raiskanneet, ryöstäneet ja tuhopolttaneet aiheuttaen 87 000 rohingya-väestöön kuuluvan pakolaisuuden. Turvallisuusjoukot ovat tuhonneet 288 rohingya-enemmistöistä kylää ja ainakin 1 500 rakennuksen tuhon syyskuuhun 23. 2017 mennessä. Myanmarin hallitus vetoaa "vastaiskuun" militanttia Arakan Rohingya Salvation Armya (ARSA) vastaan, mutta ei kuitenkaan esitä mitään konkreettisia todisteita eikä myöskään päästä itsenäisiä ihmisoikeustutkijoita eikä toimittajia tutkimaan aihetta. Üllatüs! Marraskuuhun 2017 mennessä Myanmarin hallitus ei ole sallinut YK:n ihmisoikeusosaston edes päästä maahan. Mitätön sotilasvaltio kykenee siis määräämään toimielintä, joka perustettiin Toisen Maailmansodan (lue: holokaustin) jälkeen estämään kansanmurhat. Pelkkää kulissia koko YK.

Elokuun 25. 2017 alkaen myanmarilaiset turvallisuusjoukot ovat joukkoraiskanneet rohingyanaisia ja -tyttöjä osana rohingyamuslimien vastaista etnistä puhdistusta Myanmarin Rakhinen maakunnassa. Sotilaat ovat koonneet naiset ja tytöt ryhmiin ja sen jälkeen joukkoraiskanneet heidät. Raiskausta on säestetty nöyryytyksillä, julmuuksilla ja muulla väkivallalla, kuten turvallisuusjoukkojen hakatessa naisia ja tyttöjä nyrkein, asein tai potkineen saappailla. Joissain tapauksissa kyläläiset ovat raiskausten aikana hakanneet musliminaisten lapsia, tappaneet nuorimpia lapsia, tappaneet naisten ja tyttöjen vanhempia, aviomiehiä, muita perheenjäseniä ja naapureita.

Sotilaat ovat myös tappaneet erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten viisivuotiaan tytön, joka jäi hieman jälkeen pakenevasta perheestään tai turvallisuusjoukkojen työntäessä pakenemiskyvyttömiä vanhuksia palaviin taloihin.

Myanmarin viranomaiset ovat kiistäneet minkäänlaisen väkivallan ja seksuaaliväkivallan rohingyoja vastaan. Aivan kuten Syyriassa, koko maailma näkee hallituksen kansanmurhaisen politiikan, mutta vielä näillä hallituksilla on pokkaa kiistää mitään kansanmurhaa tapahtuvankaan. Jo lokakuun ja joulukuun 2016 aikana sotilaat ottivat raiskaukset osaksi nimenomaan rohingyoihin kohdistuviin hyökkäyksiin. Sotilaat nimittivät naisia "bengalihuoriksi" ja "muslimihuoriksi" raiskauksen yhteydessä,
"tapamme sinut, koska olet muslimi" sekä "kasvatat lapsesi vain tappamaan meidät, joten me tapamme lapsesi".

Usein sosiaalisessa mediassa väitetään, että esimerkiksi EU olisi yksipuolisesti vain rohingyojen puolella, mutta kesäkuussa 2012 EU:n ulkomaalaisasioiden korkein puhemies Catherine Ashton kertoi Myanmarin "turvallisuusjoukkojen käsittelevän 'tätä yhteisöjen välistä väkivaltaista' tilannetta soveltuvalla tavalla": "Toivotamme tervetulleeksi tavan minkä Myanmarin hallitus välittää hoitaessaan kaikkia etnisiä konflikteja".

Tämä luottamus Myanmarin viranomaisnäkökulmaan heijastuukin median käsittelyyn, jossa jopa ihmisoikeusjärjestöt pyrkivät sälyttämään syytä rohingyojen niskoille koko konfliktissa "poliisien surmaajina" ja "aseellisina hyökkäyksinä", vaikka nämäkin perustuvat vain myanmarilaisviranomaisten antamiin näkemyksiin suojaten väitettyä kohdella tiukasti aseistetuin vartijoin päästämättä riippumattomia tutkijoita havaitsemaan väitteitä tosiksi. Samaten mainitaan "iskujen" tekijöiksi Arakanin rohingyojen "islamistista aseryhmää" ARSA:nia, vaikka rohingyat eivät missään edes mainitse moisen aseryhmän olemassaoloa, ei osallistumista vastarintaan eivätkä rohingyat ole moisesta ARSA:nista koskaan kuulleetkaan. Ryhmän, joka myanmarilaisten viranomaisten mukaan saisi aseita Bangladeshista ja Pakistanista, kykenisi kuitenkin rynnäkkökiväärein ainakin hidastamaan Myanmarin armeijan pääsyä rohingyojen kyliin ja muussa tapauksessa pysäyttämään viidakkoveitsin ja soihduin varustautuneen väkijoukon ryntäysen kyliin, mutta mistään tällaisestakaan ei ole mainintaa. Onkin todennäköistä, ettei rohingyojen keskuudessa ole mitään aseellista ryhmää olemassakaan.

Lokakuun 24.2017 myanmarilaisviranomaiset innokkaasti julistivat löytäneensä 28 hindun ruumiit joukkohaudoista, mutta väitettä ei tietenkään päästetty todentamaan ketään Myanmarin armeijan vartioidessa tiukasti alueelle pääsyä. Vaikka hallitus kiistää mitään rohingyavastaista tapahtuneen, tarvitseekin se yhtäkkiä oikeutuksen toimilleen, joita hallitus on kiistänyt tekevänsä.
"Neljä sotilasta hyökkäsi ja tulivat taloon. Yksi tarttui lapsiin, kaksi heistä käsivarsiini. Vanhin, viisivuotias tyttäreni huusi ja sanoi: 'Jättäkää meidät rauhaan', joten sotilaat tappoivat hänet viidakkoveitsellä. Yksi sotilas repi vaatteeni. Kaksi sotilasta raiskasi minut." -20-vuotias nainen Kyet Yoe Pyinissä.

"Sotilaat veivät minut kotimme pihaan, toinen laittoi kiväärin päätäni kohden, repi vaatteeni ja raiskasi minut. He teurastivat aviomieheni viidakkoveitsellä, sen jälkeen kolme sotilasta raiskasi minut." -40-vuotias "Nuur".

"He keräsivät kaikki naiset ja alkoivat lyödä meitä bambukepeillä ja potkia saappailla. He hakkasivat ehkä 100-150 naista, nuoria poikia ja tyttöjä. Kun yksi sotilas oli lopettanut raiskaamiseni, vastustin jalallani ja yksi sotilas löi minua silmäään, yksi potkaisi polveeni, toiset purivat kasvojani ja raapivat kynsillään." -20-vuotias "Ayesha".

Myanmarin turvallisuusjoukot raiskasivat myös 13-vuotiaita tyttöjä, jotka huusivat perheenjäsentensä kuullen ja nähden.

"Sotilaat ampuivat veljeni ja otti tytöt kiinni. Nuorinta sisartani sotilaat ampuivat päähän. Kun toinen sisareni yritti pakoon, sotilaat ampuivat hänetkin. Sotilaat veivät 13-vuotiaan sisareni toiseen huoneeseen raiskattavaksi. Kuulimme hänen kirkuvan. Hän huusi: 'Pelastakaa minut joku! He yrittävät ottaa vaatteitani pois!' Hänet raiskasi kymmenen sotilasta." -20-vuotias "Amina".

"Kolme sotilasta vei minut ja seitsemän tytärtäni pellolla hakaten meitä kivääreillä. Neljä sotilasta raiskasi vanhimman tyttäreni minun edessäni. Otin muita tyttäriäni kädestä ja juoksin piiloon." -"Sayeda".

"Neljännen raiskauksen jälkeen silmissäni pimeni. Herättyäni vuodin paljon verta ja kaksi tuntia myöhemmin vauvani työntyi ulos. Se kuoli heti", kertoo "Rabia Abdul" (nimi muutettu) lokakuun 11. 2017 Bangladeshin Kutapalongin pakolaisleiriltä.

"Shaju Hosinin" kotiin hyökkäsi 12 miestä elokuun lopulla ja ainakin viisi sotilasta raiskasi hänet ennen kuin hän menetti tajuntansa:

"Itkin, mutta he repivät kaikki vaatteeni, löivät lapsiani raiskatessaan minua. Kun heräsin, lapseni itkivät että äiti on kuollut. Olin neljännellä kuulla raskaana."

"Rawida Zowir" kertoi noin kymmenen sotilaan ensin hakanneen hänen lapsiaan ennen kuin kiskoivat häneltä vaatteet ja ainakin viisi sotilasta raiskasi hänet:

"Lapset roikkuivat minusta kiinni...En päästänyt heistä irti, joten sotilaat alkoivat lyödä minua aseillaan."

"Nura Begum" oli yrittänyt suojella neljää lastaan näkemästä äitinsä joukkoraiskattavan:
"Huusin koko ajan, etteivät raiskasi minua lasteni nähden, mutta sotilaat tekivät kehollani mitä tahtoivat."

15-vuotias "Hala Sadak" Sin Thay Pyin kylästä kertoi sotilaiden riisuneen häneltä vaatteet ja kiskoneen kodistaan ulos läheisen puun luokse, jossa noin kymmenen miestä raiskasi hänet takaapäin.

14-vuotias "Akash Abdul" kertoo turvallisuusjoukkojen kahden sotilaan raiskanneen hänet, kun hänen muut perheenjäsenensä oli tapettu.

"Ystävääni ammuttiin jalkaan, eikä hän kyennyt kävelemään. Sotilaat löysivät hänet ja laittoivat bambun hänen perseeseensä. He laittoivat ison kepin hänen perseeseensä", kertoo Bangladeshiin paennut mies. Kepillä raiskattu oli mies.

Raiskattuja arvellaan olevan satoja, sillä kaikki eivät ole selvinneet hengissä ja toisaalta kaikki eivät raportoi raiskauksesta. Ironisesti länsimaiset järjestöt vetoavat raiskauksen aiheuttavan "syvää stigmaa" jossain yhteisössä, luutuneet rakenteet länsimaissakin pitävät raiskausta jollain tasolla naisen syynä, vaikka raiskausta pidetäänkin kaikissa tapauksissa raiskaajan syynä.
Myanmarin turvallisuusjoukot tietenkin tappoivat kokonaisia perheitä ja raiskattujen perheenjäseniä, puolisoita, lapsia, vauvoja ja taaperoita:

"Kuusi lastani tapettiin taloni ulkopuolella Sin Thay Pyinissä, ennen kuin seitsemän sotilasta raiskasi minut. Sotilaat tappoivat kaksi-ja kolmivuotiaat poikani lyömällä heidän päitään puunrunkoa vasten kotimme ulkopuolella. Sitten sotilaat tappoivat viisivuotiaan tyttäreni...He nostivat hänet korkealle ilmaan ja paiskasivat sitten maahan." -Toyuba Yahya, pakolaisena Kutabalongissa lokakuun 13.2017.

"Minua ammuttiin käsivarteen, kaaduin taaksepäin. Tunsin lapseni (taaperon) ryömivän päälläni, kun sotilaat nappasivat hänet ja heittivät palavaan taloon."

"Näen mielessäni vieläkin serkkuni aivot, kun häntä ammuttiin päähän ja sotilas töhri kallon palalla seinää"
, kertoo eräs nainen.

Myanmarin viranomaiset kiistävät kaiken. Vajaa vuosi sitten Aung San Suu Kyinkin toimisto julkaisi tiedotteen raiskaussyytösten olevan "tekaistuja". Tiedote perustui tapauksia "tutkivan" komitean videoon, jossa kahdelta naiselta kysyttiin, olivatko he nähneet väkivaltaa muita naisia kohtaan sekä jonkun kylänvanhimman kiistävään lausuntoon.

Rakhinen nationalistipuolue RNDP, jonka jäseniä on lähes puolet hallituksesta, on julkaissut myöskin nöyryyttäviä tunnustuksia arakanilaisista, joiden on väitetty jollain tavalla olleen rohingyojen kanssa tekemisissä: kuvissa olleet miehet ovat olleet kahlittuina ja puettuina naisten vaatteisiin. Lokakuussa 2012 arakanilaisen miehen surmasivat hänen oman yhteisönsä jäsenet, kun ilmeni hänen myyneen suuria määriä riisiä rohingyoille.

Lokakuun 22. 2012 alkaneissa väkivaltaisuuksissa arakanilaiset tuhosivat ensiksi paikallisen rohingyojen moskeijan ja sen jälkeen sen lähistöllä olleet talot, jotka bambusta ja puusta rakennettuina syttyvät helposti tuleen. Kohteina olivat alueet, jotka olivat säästyneet väkivallalta kesäkuussa 2012 ja nämä uudet väkivaltaisuudet kestivät yli viikon yhdeksässä maakunnan 17 kaupungista. Hyökänneet arakanilaiset eivät olleet paikallisia, vaan rohingyoille tuntemattomia ihmisiä aivan muista kaupungeista ja hyökkääjiä oli myös enemmän kuin arakanilaisia on alueella yhteensä.
Seuraavana päivänä Yan Thein kylää lähestyivät tuhannet arakanilaiset keihäin, miekoin, veitsin, kepein, metalliputkin, Molotovin cocktailein ja muine asein. Mellakkapoliisi oli takavarikoinut kylän rohingyoilta kaiken, mitä olisi voitu käyttää aseina, kepit ja vastaavat vaikka kylää lähestyvistä tuhansista aseistautuneista arakanilaisista. Mellakkapoliisi ei tehnyt mitään arakanilaisten hyökkäyksen estämiseksi, vaikka oli aiemmin luvannu suojella kylää arakanilaisten hyökkäykseltä. Hyökkäyksessä kuoli kymmenen miestä, joista yksi kylänvanhin, 25 naista ja 30 lasta.
Kesän ja syksyn aikana Myanmarin turvallisuusjoukot tappoivat Kyauk Pyun kylässä myös tulipalojen sammuttamista ja pakkosiirtämisen estämistä yrittävät rohingyat. Moskeijaan oli heitetty 50-60 polttopulloa ja tulipalo poltti myös moskeijan ympärillä olevat talot. Minbyassa poltettiin ainakin kuusi rohingya-kylää.

"Arakanilaiset tulivat kyläämme ja sanoivat:
'Tämä ei ole teidän paikkanne, tämä on meidän omaisuuttamme, koska tämä maa on meidän.' Armeija ja poliisi sanoivat meille samaa. Poliisi ja armeija määräsivät ihmisiä lähtemään kodeistaan, muuten meidät tapettaisiin. Samalla arakanilaiset alkoivat sytyttää paloja. He sytyttivät moskeijan ensiksi tuleen ja sitten talot. Armeijan ja poliisin nähdessä tulivat koteihimme ja ottivat haluamansa. Ottivat omaisuutemme ja sytyttivät talomme tuleen. Viranomaiset eivät tehneet mitään." -31-vuotias kamanilaismuslimimies.

Vaikka kamanilaiset ovat Myanmarin laillistettuja kansalaisia ja Myanmarin hallinto ja puolisotilaalliset joukot väittävät hyökkäysten kohdistuvan vain "laittomasti" maaperällään oleviin rohingyoihin, kamanilaiset joutuvat myös hyökkäysten, ryöstelyn ja karkottamisen uhreiksi, etenkin kun kamanilaiset ovat paikallistasoon verrattuna varsin menestyviä -eli "integroituneita", rasismitermein mitattuna:

"Sotilaat määräsivät meidät ulos taloistamme. Ennen sytyttämistään taloani tuleen, he veivät kaikki tavarat talostani, arakanilaiset, poliisi ja armeija", kertoo kamanilaismies.

"Näin kolmen ihmisen saavan osuman poliisin luodeista. He haavoittuivat vakavasti ja lopulta kuolivat. He seisoivat edessäni yrittäen sammuttaa paloja, heillä oli vesiämpärit. Kun yritin kaataa vettä tuleen, vieressäni olevaa miestä ammuttiin takaraivoon."

"Kolme poikaa ammuttiin edessäni, he kuolivat. Poliisi ampui heidät. He olivat sammuttamassa paloa lähellä moskeijaa. Heitä ammuttiin päähän, rintaan, korvan taakse."

"Arakanilaiset tulivat ja sytyttivät muslimitalot tuleen. Yritimme sammuttaa paloja. Kun talot paloivat, he tulivat moskeijallemme. He heittivät polttopulloja moskeijaan, ainakin 50-60 pulloa. Moskeijan vierellä olleet talot myös paloivat. Kokoonnuimme puolustamaan arakanilaisia vastaan, mutta poliisi ampui meitä kohti. Kolme kuoli siihen paikkaan ja viisi haavoittui. Poliisi ampui, armeija vain katsoi."


Myanmarin viranomaiset heittivät kuolleiden rohingyojen ruumiit joukkohautoihin -usein samalle alueelle sisäisten rohingya-pakolaisten kanssa. Useissa ruumiissa oli kidutuksen merkkejä, sijoiltaan väännettyjä jäseniä, isoja viiltoja, murrettuja rintakehiä, mustelmia ympäri kasvoja.
Arakanilaisia kuoli myös hyökkäyksissä. Ensimmäisen raportin kertoi arakanilainen, jossa rohingyat olivat puukottaneet yksin hyökännyttä arakanilaista. Toisen kertoi Kaman-muslimi, jotka siis ovat Myanmarin hallituksen laillisesti tunnustamia kansalaisia, miten kamanilaiset olivat hakanneet teräasein yksin hyökänneen arakanilaisen miehen. Rasisteille tämä kelpaa: "Katsokaa, rohingyat eivät ole uhreja, itse aloittivat!" Viranomaiset ja yksityishenkilöt kertovat noin parisen kymmentä arakanilaista kuolleen, mutta vain muutaman ruumiin löytyneen -ja viranomaiset kieltäytyvät paljastamasta arakanilaisuhrien nimiä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat ensiksi raportoineet Myanmarin hallituksen tai puolisotilaallisten joukkojen välittämiä perusteettomia versioita tapahtumainkulusta rohingyojen "aloittaneen ensin", mikä ovelasti jättää oikeustajun myanmarilaisten vain puolustavan valtiotaan. Ylimitoituksella ei ole merkitystä, sillä länsimaisen kansan oikeustajussa väkivaltainen pakkokeino nähdään aina oikeutettuna, etenkin jos pakkokeinon kohde on jo valmiiksi mustamaalattu ei-toivottuna väestönä. Kun väestö on leimattu ei-toivotuksi, pienikin rike valtaväestöä kohtaan nähdään oikeuttamaan koko vähemmistöön kohdistuva väkivalta.

Vuoden 2012 väkivaltaisuuksissa Myanmarin hallitus puhui 10 100 tuhotusta rohingya-kodista, mutta satelliittikuvien perusteella tuhottujen kotien määrä oli 4 862.

Pauktawin kylästä veneillä paenneet rohingyat ovat merillä saaneet ruoka-apua ja suojaamista Myanmarilaisilta sotilasaluksilta matkalla Sittween, mutta toiset alukset ovat kieltäneet matkan ja pakottaneet veneet kääntymään takaisin. Sittwessä oli ainoat viralliset sisäisen pakolaisuuden leirit. Toisinaan merivartiosto Nasaka on päästänyt rohingyojen veneet Sittween, useinkaan eivät.

Sittween päästetyt rohingyat on jätetty pakolaisleireiltä kaukaisille alueille lähelle rantaa ilman humanitaarista apua ja sotilaiden mielivaltaisen väkivallan armoille. Usein on hakattu jopa rohingyoja, jotka ovat olleet liian kauan saniteettitiloissa tai tyhjentäneet veneitään nousuveden täyttämästä vedestä. Myös äskettäin synnyttäneitä äitejä on pahoinpidelty, jopa edellispäivänä synnyttäneitä naisia. Toisinaan viranomaiset siirrättävät pakolaisia pois Sittwestä saadakseen rohingyat pois kansainvälisen humanitaarisen avun ulottuvilta.

Toisinaan Bangladeshin merivartiosto työntää rohingyojen hädin tuskin merikelpoisen aluksen takaisin merelle -Thaimaassa merivartiosto poisti ensin yli sadan rohingyamiehen, -naisen ja -lapsen veneestä moottorin ja työnsi aluksen takaisin merelle: 97 nääntyi nälkään ajelehdittuaan avomerellä.

"Ajelehdimme merellä neljä päivää ja yötä. Viisivuotias tyttäreni kuoli veneessä, nääntyi nälkään kuumassa säässä meressä", kertoo kuuden lapsen äiti.

"Näimme riveittäin rannikolla syntyneitä vauvoja. Yksi oli syntynyt eilen, mutta oli yhä kiinni napanuorassaan. Ihmiset kertoivat toistuvasti, miten Myanmarin armeija oli ajanut heidät sinne, kun armeija oli ensin polttanut heidän kotinsa ja pakottanut lähtemään. Armeija kertoi miinoittaneensa rannan ympäristön, ettei kukaan palaisi takaisin Myanmariin.

Pari tuntia myöhemmin näkyvät Bangladeshin valot. Kapteeni kehottaa matkustajiaan poistumaan laivasta nopeasti. Hän ei tahdo Bangladeshin rannikkovartioston pidättämäksi, sillä Bangladeshin rannikkovartiosto tuhoaa kalastusalukset, joissa on pakolaisia.

Muutamassa minuutissa rantautuneet ihmiset suuntaavat kohti rannikkoa ympäröivään metsikköön.

"Tuntuu kuin olisimme syntyneet uudelleen", yksi perhe kertoo.


Sun Tam 21, 2018 9:20 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islamin vastainen sota, Guantanamo ja salaiset kidustusvankilat Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea