Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Ideologioihin ja arvoihin pohjautuvia ruokavalioita

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Ruoka Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Ideologioihin ja arvoihin pohjautuvia ruokavalioita
Kirjoittaja Viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 468

Lähetä Ideologioihin ja arvoihin pohjautuvia ruokavalioita Vastaa lainaamalla viestiä


***

Ideologioihin ja arvoihin pohjautuvia ruokavalioita

Äskettäin vähähiilihydraattinen ja proteiinipitoinen karppaus tyhjensi kauppojen hyllyt voista, maitorahkasta, kananmunista ja tattarijauhosta gluteiinitonta ruokavaliota varten.
Nyt nousussa ovat paleoruoka, raaka-ja superruoka eli superfood.
Superruoat ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ruokia, jotka sisältävät paljon mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja.
Raakaruokaa ei kuumenneta yli 45 asteen, jotta entsyymit ja vitamiinit eivät tuhoutuisi. Se on perinteisesti vegaanista, mutta raakaruokailijoiksi kutsutaan niitäkin, jotka syövät raakoja eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja raakaa kalaa.
Raakaruokavalion mukaan elimistö happamoituu, jos syö liikaa eläinkunnan tuotteita ja pitkälle jalostettuja, tehoviljeltyjä raaka-aineita. Liiallinen happamoituminen voi raakaruokailijoiden mukaan aiheuttaa sairauksia, kuten reumaa. Raakaruokailijat väittävät, että kuumentamaton kasvisruoka palauttaa elimistön happotasapainon.

Paleoruokaa

Töölössä asuva Jaakko, ammatiltaan personal trainer syö liha-juurespataa hauduttamalla sitä uunissa yön yli ja tarjoaa vierailleen pakuriteetä.
Jaakko seisoo, koska se on "terveellisempää kuin istuminen". Siis syöminen seisten vai muuten seisominen?
Lautasella mätetään häränhäntiä, naudansydäntä ja naudanmunuaisia.
Jaakko syö päivässä lähes kilon lihaa, josta punaista lihaa on yli puoli kiloa. Se tekee vuodessa 330 kiloa, kun keskimäärin eurooppalainen syö 80 kiloa lihaa vuodessa ja amerikkalainen 120 kiloa. Jaakon syömä määrä on enemmän kuin Valion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee suomalaisille viikossa.
Aamuisin Jaakko saattaa syödä neljä kananmunaaa, vaikka suositus on korkeintaan kolme viikossa. Viljaa ja maitoa Jaakko ei käytä, vaikka täysjyväviljatuotteita, vähärasvaista juustoa ja rasvattomia maitovalmisteita tulisi syödä päivittäin.
Leivälle Jaakko leivttää kasviöljypohjaista rasvalevitettä:

"Kovetetut kasvirasvat eivät tue terveyttä. Margariini käy aseiden rasvaukseen, ei ihmisen ravinnoksi."

Jaakko käyttää voita ja käsittelemättömiä öljyjä, kuten oliivi-ja kookosöljyä. Jaakko syö myös runsaasti kalaa, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Ne kuuluvat paleoruokavalioon, joka jäljittelee vanhan kivikauden metsästäjän ja keräilijän ravintoa.
Jaakon mukaan paleoruoka lisää terveitä elinvuosia, sillä kivikauden esi-isillä ei ollut kroonisia tauteja, kuten syöpää ja sydänsairauksia. Tosin he elivät ehkä kolmekymppisiksi. Kivikauden esi-isille ravinto oli silkkaa kehon polttoainetta. Paleoruoka tukee Jaakon mukaan hänen harrastuksiaan ja arvojaan, jotka ovat "hyvinvointi, terveys, urheilu ja treeni."
Paleoruokavaliolla voi hallita painoa, lisätä suorituskykyä ja parantaa kehon koostumusta, joka koostuu "90 prosenttisesti ravinnosta." Aiemmin Jaakko söi ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta silti "kaasutti ja turvotti".
Paleoaatteen mukaan ihmisen geenit ovat peräisin paleoliittiseltä kaudelta 700 000-8 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Silloin ei vielä viljelty maata. Ihminen on yhä kivikauden esi-isien kaltainen eikä ole täysin sopeutunut korkean elintason ja maanviljelyn tuotteisiin. Niinpä Jaakko jätti viljat ja maitotuotteet, luopui lähes kokonaan teollisesta, pitkälle jalostetusta ruoasta ja vähensi jyrkästi sokerin käyttöä. Vatsavaivat hävisivät.

"Verensokeri ei enää heitellyt eikä ruoan jälkeen tullut väsymystä."

Viljan jättöä Jaakko perustelee evoluutiobiologialla: Eläimet puolustautuvat pakenemalla ja piiloutumalla, kasvit piikeillä ja myrkyillä. Viljoissa on toksiinisia suoja-aineita, jotta ne selviävät ruoansulatuksesta kokonaisina ja voivat jatkaa sukua. Juuri siksi viljat, siemenet ja palkokasvit eivät sovi kaikille ja liha taas on vähätoksiinista ja helposti sulavaa ravintoa.
Jaakko suosii luonnonlaidunlihaa eli niittylihaa, joka tarkoittaa vapaasti laiduntavien nautojen lihaa. Jaakko korostaa sitä, etteivät naudat ole syöneet viljaa. Hän tilaa lihansa Facebook-ryhmän kautta Juupajoelta ja noutaa Herttoniemestä. Laadukkaiden raaka-aineiden hankintaan käytetään paljon aikaa ja vaivaa, sillä "niittyliha on hyväksi minulle, eläimelle ja maapallolle."

Vegaanius

Lähiruokaa ja luomua

Annukka juo kotonaan Käpylässä luomuteetä. Hän ja miehensä Leo tietävät, kuinka on syötävä, jotta ilmasto ja eläimet kärsisivät nykyistä vähemmän. Annukka on ilmastopolitiikan tutkija ja Leo työskentelee luontoalalla.
He eivät syö edes liivatetta tai hunajaa. Annukka ei voi vastustaa isoäidin pullan maistamista, vaikka siinä on kananmuna. Ikävä on joskus juustoa ja maitosuklaata.
Heidän lapsensa syö päiväkodissakin vegaaniruokaa ja maidoksi perhe vei sinne soijamaitoa.
Vegaanin mukaan vegaaniruokavaliota ei ole vaikea noudattaa: Aamulla voi syödä vaikka puuroa, marjoja, rusinoita ja banaania. Lounaaksi kasvisvokkia ja illalliseksi kvinoa, tofupihvejä ja porkkanakastiketta.

"Ruoantuotanto pysyy ympäristön kantokyvyn rajoissa eikä eläimet ole tuotantokoneita, kuin nyt."

Annukan mukaan viralliset ravitsemussuositukset pönkittävät Suomen maataloustuotantoa ja ovat aika poliittisia.
Annukka on paleoruokaa suosivan Jaakon kanssa samaa mieltä siitä, että lihaa syövän on parempi suosia riistaa ja niittylihaa kuin tehotuotettua lihaa. Maapallon väestö ei silti voi käyttää vain niittylihaa, sillä metsiä ei voi hakata loputtomasti laitumiksi.
Yli 90 prosenttia soijasta käytetään lihakarjan rehuksi ja soijanviljely tuhoaa sademetsiä.*

"Lihansyöntiä pitää vähentää. Naudat tuottavat metaania, joka on haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja kiihdyttää ilmastonmuutosta."
________________________________________________________________
* Mainitsematta jää, että soijasta valmistetut rehut ovat eläimelle suorastaan vaarallisia ja sen lihan kautta myös ihmiselle. Soijarehun onnistui patentoimaan paljon yksinvaltaa itselleen kahminut Monsanto. Myöskään ei selviä, tuottaako tämä soijarehua syövä nauta sitä metaania vai laiduntava karja. -AR huom.

Myös riisinviljely tuottaa paljon metaanipäästöjä ja kuluttaa makeaa vettä. Annukka pyrkii pitämään hiilijalanjälkensä pienenä.

Fine dining

Ullanlinnassa asuvat Sini ja Samuel työskentelevät vietintäalalla ja heidän ruokaharrastuksenaan on yhdistää raaka-aineita suosiva fine dining ja eräänlainen keräily- ja pyyntitalous.
Sini ja Samuel leipovat ruisleipänsä itse, kalastavat ja marjastavat, syövät Saukkolasta tilaamaansa hirvenlihaa, hunajaa, kasviksia, kananmunia, kukkoa ja lammasta. He valmistavat myös kausiruokaa, kuten sieniä ja riistaa.
Lautasella on yli puolet kasviksia, neljäsosa perunoita, pastaa tai riisiä ja loput kalaa tai lihaa.

"Haluamme pysyä hyvässä fyysisessä kunnossa ja voida hyvin", Sini sanoo.

He jauhavat lihan itse, valmistavat makkarat kotikeittiössä käyttämättä säilöntäaineita. He syövät paljon ympäristöystävällistä kalaa, itse pyydettyä ahventa ja haukea. Punaista lihaa he syövät korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
Mitään ei heitetä roskikseen eikä eineksiä käytetä.
Talven varalle on valmistettu raparperista, omenasta, mansikkalimestä ja basilikasta hilloa.

***

Raakaruokailija

Talonrakentajana työskentelevä punavuorelainen Tomi on itseoppinut raakaruokakokki ja tuote-esittelijä. Hän oli aluksi sekasyöjä, kiinnostui joogasta ja havaitsi lihansyönnin jäykistävän hänen kehoaan, joten hän siirtyi kasvissyöjäksi ja lopulta vegaaniksi. Valkoisen sokerin hän oli jo jättänyt, sillä hän koki sen happamoittavan elimistöä. Sokerin hän korvaa koivusokerilla ja stevialla. Raakakaakaosta voi valmistaa raakasuklaata ja kookossokerilla korvata valkoisen taloussokerin. Viljat väsyttivät, joten Tomi siirtyi gluteiinittomaan tattariin ja kvinoaan, jotka hänen mielestään "hellivät ihoa ja mieltä."
Aamuisin hän ei syö mitään, vaan juo litran puhdistettua savivettä. Sitä varten hänellä on vesi-ionisaattori, jolla vesijohtovettä voi suodattaa epäpuhtauksista ja raskasmetalleista. Puhdistettu vesi on alkalista ja energisoivaa ja ripauttaa suodatettuun vesilitraan pari ruokalusikallista zeoliittisavea.
Sen jälkeen hän voi olla syömättä jopa iltakahdeksaan asti.
Hän valmistaa mehua, jossa on tuoretta korianteria, lehtipersiljaa, kesäkurpitsaa, kurkumajuurta ja inkivääriä sekä tilkka sitruunaa.
Viherjuoma säilötään yöksi jääkaappiin.
Edellisenä päivänä hän oli työskennellyt superruokayrityksen tuote-esittelijänä, johon hän oli valmistanut raakaleipää ja guacamolea. Vierailijoita oli ollut paljon, sillä terveysruoka on kysyttyä.
Iltaisin hän valmistaa avokadotahnaa, pestoa, salaattia ja pinjansieministä ja oliiviöljystä salaatinkastiketta tai kesäkurpitsaa, joka muotoillaan pastan näköiseksi.
Hänellä on satoja yrttejä, uutteita ja jauheita. Hän käyttää mausteita, jotka kaikki on luonnonmukaisesti viljeltyjä ja osa niistä on hänen omalta palstaltaan Meilahdesta.

***

Ravitsemussuosittelijoiden vastaisku

"Ajatus siitä, että ruoalla voidaan vaikuttaa elimistön happotasapainoon, ei ole fysiologisen tiedon mukaista. Elimistö poistaa ylimääräisen hapon ja emäksen virtsan mukana. On totta, että lihansyöjän virtsa on happamampaa kuin kasvissyöjän", sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistolta.

Aikuinen mies tarvitsee vajaat 2 500 kaloria päivässä, niinpä Tomin ruokavalio olisi tämän mukaan riittämätöntä.
Fogelholmin mukaan superruokaa ei pidä suosia, sillä yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä terveyttä. Paleoruokavaliossa myönteistä on runsas vihannesten ja vähäinen sokerin ja suolan käyttö. Täysjyväviljan tykkänään poistamiselle ei ole tieteellistä perustetta. Liiallinen punaisen lihan kulutus on yhteydessä kakkostyypin diabetekseen ja paksusuolisyöpään.
Niittyliha on ravitsemustieteen professorin mukaan hyväksi eläimelle, mutta ei maapallolle**. Ekologisuudella mitattuna paleoruoka on "itsekäs ja yltäkylläinen tapa lähestyä syömistä."
______________________________________________________________
** Viittaa ilmeisesti lihatalouden tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin metaanin muodossa.

Vegaaniruokavalio on Fogelholmin mukaan ekologisesti ja eettisesti paras valinta, mutta terveellinen syöminen vaatii perehtymistä ravitsemukseen.

Fogelholmin mukaan einekset ja puolivalmisteet mahtuvat ravitsemussuosituksiin, eikä jokaisen ruokavalinnan tarvitse olla terveellinen, sillä kokonaisuus ratkaisee.
Tutkimusten mukaan ihmisen geenit voivat muuntua, toisin kuin paleoruokailijat väittävät.
Sekä Jaakko että Tomi ovat sitä mieltä, ettei yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ole:

"Moni on oman syömisensä ehdoton asiantuntija ja siten myös muiden syömisen."

Lähde: Suomen Kuvalehti 12.12.2014 sivut 40-48. Alkuperäisessä artikkelissa henkilöt esiintyivät myöskin sukunimillään.

***

Tätä kirjoittaessa postiluukusta kilahtaneessa Helsingin Uutiset-lehden tuoreessa numerossa sivuilla 4-5 oli uutinen otsikolla "Trendiruoassa piilee terveysriski":

    Raakaravinnon suosio lisää ruokamyrkytysepäilyjä. Näin arvioivat elintarviketurvallisuuden asiantuntijat.

    -Aiemmin ruoka kypsennettiin ja jos nyt tehdään vaikkapa puurotyyppistä tuotetta ja raaka-aineessa on bakteeri, se ei häviä valmistuksessa mihinkään, elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg kertoo.

    Raakaruoka ei kuumenneta yli 47 asteen. Ruoan kuumentaminen kuplivaksi tai höyryäväksi riittää tuhoamaan esimerkiksi salmonellabakteerin.
    Moni on mieltynyt tuorepuuroihin, smoothieisiin, raakakakkuihin ja raasteisiin. Viime kesänä yli 40 henkeä sai ruokamyrkytysoireita syötyään chia-siemeniä sisältäneitä smoothieita ja vanukkaita, sairastuen salmonellaan.

    Kotimaisista tuotteista raakamaito on aiheuttanut useita epidemioita, kuten suolistotulehduksen. Raakamaitoa ei pastöroida, vaan se pitää kuumentaa ennen käyttöä.

    -Valitettavan usein ihmiset suhtautuvat raakaravintoon niin, että se säilyy. Se pitäisi syödä kädestä suuhun, eikä sitä kannata säilyttää pitkiä aikoja edes kylmässä, sanoo ilmeisesti elintarvikehygieniayksikön ylitarkastaja Pirjo Korpela.

    Raaka-aineiden puhtaus ja hyvä hygienia ovat erityisen tärkeitä raakaravinnon valmistuksessa. Esimerkiksi porkkanat tulee pestä hyvin, kuoria ja pestä hyvin vielä kuorimisen jälkeenkin. Muuten vaarana voi olla yersinia-bakteeri.
    Bakteerit voivat pesiä myös huolimattomasti pestyissä valmistusvälineissä, kuten tehosekoittimessa ja kodinkoneiden tiivisteissä.


    - Jos noudattaa alkeellisia hygieniasääntöjä, raakaruokaan liittyviä riskejä voi pienentää paljon, Åberg sanoo.


HU:n artikkelin perusteella smoothiet ja vanukkaat viittaavat pikemminkin trendivillitykseen kuin elämäntaparuokailuun, etenkin jos vertaa SK:n artikkelin kuuden raakaruokailijan ruokavalioiden koostumukseen.

***

Worldwatchin mukaan karjatalous ja sen sivutuotanto tuottavat 32 564 000 tonnia [ilmastoa lämmittävää kasvihuonekaasu] hiilidioksidia vuosittain, 51 prosenttia kasvihuonekaasuista. Vahvistamattoman Greenpeace-lähteen mukaan maatalous aiheuttaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä 17-32 prosenttia, joista suurin osa lannoitteista ja karjatalouden metaanista.

Naudanlihakilon tuotanto aiheuttaa 13 hiilidioksidikiloa vastaavat päästöt, mikä vastaa noin sadan kilometrin henkilöautomatkaa. Päästöjen vähentämiseksi soiden kuivatus ja ojitus olisi lopetettava, liikalannoitusta vältettävä, maaperän humusta lisättävä ja riisituotannon metaanipäästöjä hillittävä lihankäytön lisäksi. Peltoalan lisääminen tuottaa myös hiilipäästöjä, mutta satojen kasvu ei ole seurausta peltojen lisäämisestä, vaan teknologian kehittymisestä.

Ruoantuotannon eettisyydestä ja ympäristövahingoista on erimielisyyttä. Eri ruokavalioiden noudattajat vetoavat tilastoihin ja tutkimustuloksiin, jotka tukevat heidän ruokavaliotaan ja etiikkaansa. Eri ruokavalioiden noudattajat jättävät poikkeuksetta kertomatta omien valintojensa pitkän tai lyhyen aikavälin vaikutukset biosfääriin: Vegaaniuden uskonnokseen kohottanut vietnamilainen buddhalainen sekti esimerkiksi korosti lihatuotannon tuhoisaa vaikutusta maapallolle ja ruokatuotannon globaaliin epätasapainoon, mutta jätti kertomatta Vietnamin [Ja Thaimaan] keskeisimmän ruoka-ja vientituotteen riisinviljelyn vaikutukset maaperään ja vesistöön.

Kasvissyöjä vai lihansyöjä?

Muistiinpanoja Pentti Linkolan esseestä "Katsaus kasvissyöntiin" (1999)

    Kalastajana toimivan, ekofilosofiksi ja myöskin "ekofasistiksi" kutsutun Pentti Linkolan (1932-) toistaiseksi viimeinen kirja Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (1989-2003 julk. 2004) on hänen kirjoistaan tieteellisempiä. Metsätalouden ja ekokuormitusten lisäksi yhdessä esseessä käsitellään kasvissyöntiä ja sen vaikutuksia globaalilla tasolla, mikäli kasvissyöntiin siirryttäisiin ja karjatalous lopetettaisiin.

    Kuten arvata saattaa, Linkola ei ole käytännössä lihansyöjä: Eero Álenin loistava kirja Linkolan soutajan päiväkirja (1994 julk.2006) kuvailee Linkolan pöydässä on paljon kalaa ja kalasta "Anneli"-nimisen vierailevan naishenkilön valmistamia patoja ja laatikoita.


Biologisesti ihminen on sekasyöjä; ei puhdas kasvissyöjä eikä lihansyöjäpetoeläin.

Ihmislajin uhista nälkä ei toistaiseksi ole ongelmallisinta, vaan elämäntavasta seuranneet ekokatastrofien ainekset, häiriöt, luhistumiset ja ehtymiset, saasteet ja päästöt, autioitumiset ja asfaltoitumiset.

Kasvissyöjä katsoo, että luopumalla lihantuotannosta voitaisiin viljalla elättää moninkertaistuva väestö maapallolla. Siirrettäessä vilja ja kasvisravinto lihaksi ihmisen ravintovarat putoavat kymmeneteenosaan. Laajat maapallon alueet soveltuvat ainoastaan karjan rehun kasvatukseen ja liha-ja maitotuotteiden tuontantoon. Ekologisesti kestävää olisi, mikäli suuralueen väestön olisi tuotettava oma ravintonsa.

Asumaton alue hiilensidontaan ja hapentuotantoon. Yleensä luullaan, että hiili kohoaa ilmakehässä ylöspäin, mutta osa siitä sitoutuu maahan turpeeseen. (Linkola 2007)

Tehomaatalous aiheuttaa vääjäämättömästi maaperän ehtymistä, peltoeroosiota ja tuotannon romahtamista eikä peltojen tuottokyky säily, mikäli karjanlanta sivuutetaan. Mikäli lihaeläimille viljeltävä rehu jätetään, peltoalan lisäys jää ohimeneväksi.

Leipäviljan tuotantoon siirtyminen aiheutti väestömäärän lisäystä päästö-ja autioitumisvaikutuksineen, mikä nopeuttaa ilmastonmuutosta. Suuret viljelyalat jäävät pois tuotannosta rannikkotasankojen jäädessä meren alle kuivuusvyöhykkeet siirtyvät viljatuottoisten alueiden päälle. Toisaalta karjakantojen pienentäminen helpottaisi yläilmakehän otsonikatoa metaanikaasun osalta, mutta otsonikadon arvoidaan olevan ohitettavissa.

Vähätuottoiset ja vähäravinteiset kasvikset vaativat kohtuuttoman mittavia viljelypinta-aloja ja ainoastaan muutamat kasvikset kelpaavat välttävästi pääravinnoksi -herneet, pavut ja kaalit- sekä muutamat viljat.

Lisäksi ruoan kuljetuksesta tulee globaalia, mikä tarkoittaa kuljetuskaluston lisäystä ja varastojen rakentamista satamiin ja lentokentille ja energian mittavaa käyttöä.

***

Sun Mar 08, 2015 4:22 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Ruoka Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea