Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Jizyah ja ar-Riddah

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islam Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Jizyah ja ar-Riddah
Kirjoittaja Viesti
Abdullah Rintala



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 469

Lähetä Jizyah ja ar-Riddah Vastaa lainaamalla viestiä
***

Jizyah ja al-Riddah

01 - Jizyah

Jizyah on oikeus minkä Allah, Korkein on oikeuttanut muslimeille ja jotka otetaan mushrikiineilta (monijumalaisilta). Ne otetaan mushriikeneilta osoitukseksi heidän alisteisesta asemastaan. Ne otetaan vuoden kuluttua eikä ennen kuin vuosi on kulunut umpeen. Jizyah on tekstuaalisesti määrätty, sen minimimäärä Shari'ah'ssa, mutta enimmäismäärässä käytetään ijtihadia.
Jizyah tulee sanasta jazaa (hän maksoi) kuin rangaistuksensa heidän epäuskostaan ja verolla heitä nöyryytetään tai sitten sen ajatellaan tarkoittavan kompensaatio heidän turvakseen.

Arabit, kuten muutkin ihmiset ovat velvollisia jizyah'aan, ainoastaan Abu Hanifan mukaan sitä ei oteta arabeilta. Sitä ei oteta epäjumalien palvojalta, vaikka Abu Hanifan mukaan siltä otetaan, koska he ovat ei-arabeja, mutta ei arabeilta epäjumalanpalvojilta.

Kirjan kansa ovat velvollisia jizyah'aan eli juutalaiset ja kristityt. Tulenpalvoja (persialaiset majuusit) ovat jizyah-kansaa, vaikka on kiellettyä syödä heidän lihaa tai avioitua heidän naistensa kanssa.

Jizyah otetaan sabiaaneilta ja samarialaisilta, koska heidän uskontonsa ovat kuin juutalaisten ja kristittyjen vaikka eriävätkin yksityiskohdissa.

He, joiden tila on tuntematon, heiltä otetaan jizyah, mutta heidän lihaansa ei syödä.

Vallassa olevan emiirin on toimeenlaitettava jizyah hänen alaisuuteensa tulevalle Kirjan kansalle, jotta he voisivat olla Dar al-Islamin asukkaita. Maksulla heidät jätetään rauhaan ja heitä suojellaan: sisäinen turvallisuus ensinmainitussa ja puolustus ulkopuolista hyökkäystä vastaan jälkimmäisessä.

Juutalaisuudesta ei ole sallittua kääntyä kristinuskoon oikeimman mielipiteen mukaan kahdesta mielipiteestä, vaan heidän on käännyttävä Islamiin. On kaksi mielipidettä, mikäli henkilö joka palaa jättämäänsä uskontoon, onko hän siinä (minkä jätti) vai ei.

Jizyah on ainoastaan pakollista vapaille, tervejärkisille miehille eikä pakollista naisille, lapsille, hulluille tai orjille, koska jälkimmäiset ovat riippuvaisia ja suojeltuina taloutensa taholta. Jos heidän joukossaan on yksin elävä nainen, jolla ei ole elättävää puolisoa tai perhettä, jizyah'aa ei oteta häneltä, sillä hänet katsotaan riippuvaiseksi kansansa miehistä, vaikka eivät olisikaan tälle sukua. Jos yksin elävä nainen Dar al-Harbissa maksaa jizyah'aa voidakseen elää Dar al-Islamissa, hänen ei kuulu maksaa sitä.

Shari'ah-oppineilla (fuqahaa) on erimielisyyttä, paljonko jizyah'n määrän kuuluu olla. Abu Hanifan mukaan 48 dirhamia rikkailta, keskituloisilta 24 ja köyhiltä 12. Malikilla ei ole minimi-eikä maksimimäärää, vaan antaa vastuullisten päättää itse [Tosin Ibn Rushdin ("Averroes") mukaan Malikin mukaan 'Umarin määräämä summa on neljä dinaaria maksuvälineenä kultaa käyttäville ja 40 dirhamia hopeaa käyttäville]. ash-Shaafi'in mukaan minini on dinaari, eikä sen alle voi mennä, kun taas enimmäismäärä on vastuullisten ijtihadista riippuvainen: Imaamin on tasapainotettava eri määrien välillä ihmisten maksamiskyvyn mukaan. Ahman ibn Hanbalin mukaan yksi dinaari tai sitä vastaava esine [jemeniläinen vaate], ei enempää eikä vähempää.

Heidän erimielisyytensä lähteinä olivat eriävät perinteet. Kun Allahin Lähettiläs (S) lähetti Mu'adh ibn Jabalin Jemeniin, hän määräsi otettavaksi jokaiselta täysi-ikäiseltä yhden dinaarin tai mu'afirin, mikä on vaate Jemenissä. 'Umarin kerrotaan määränneen jizyah'n kullalla kauppakäyville neljä dinaaria ja hopealla 40 dirhamia. Kerrotaan hänen myös lähettäneen 'Uthman ibn Hanifin ja määränneen jizyah'n sawad-maan asukkaille 48, 24 ja 12 dirhamia. Mu'adh ibn Jabalin perinnettä ja 'Umarin määräämää seuraavat sanovat minimimäärän olevan selkeä ja ei ole rajaa maksimimäärälle. 'Umarin perinnettä seuraavat näkevät sen olevan 40 dirhamia tai neljä dinaaria tai 48, 24 ja 12 dirhamia. Mu'adhin perinnettä seuraavat sanovat sen olevan yksi dinaari tai sitä vastaava määrä, eikä lisättävä eikä vähennettävä.

Jizyah'n sopimuksessa on kaksi ehtoa: pakollinen ja suositeltu. Pakollisina ehtoina jizyah'n alaiset eivät saa väheksyä eivätkä vääristellä Allahin Kirjaa, eivät syyttää Lähettilästä (S) valehtelijaksi tai puhua hänestä halveksivasti, eivätkä mainita Islamia herjaamistarkoituksessa, eivät lähestyä musliminaista haureudenharjoittamistarkoituksessa tai avioitumistarkoituksessa, eivätkä väheksyä muslimin uskoa tai vahingoittaa hänen uskoaan tai omaisuuttaan eivätkä auttaa vihollista tai heidän vakoojiaan.

Suositeltuja on heidän vaatetuksensa vaihtaminen eriäväksi ja vyöhön; he eivät saa rakentaa korkeampia rakennuksia kuin muslimeiden, vaan niiden on oltava samankokoisia tai pienempiä; heidän kellojensa ääntä heidän ei pidä sallia, lukea kirjaansa tai puhua 'Uzairista tai Jeesuksesta tavoittaakseen sillä muslimien korvat, näyttää ristejään tai sikojaan avoimesti; heidän on haudattava kuolleensa salassa eikä valittaa tai itkeä näkyvästi heitä; eivätkä he voi ratsastaa hevosilla, ei täysverisillä eikä puoliverisillä, vaan muuleilla ja aaseilla.

Nämä kuusi ovat suositeltuja, mutta eivät sitovia osia dhimmi-sopimuksessa, ellei niistä keskustella, jolloin niistä tulee pakollisia. Jos niitä ei täytetä, ne eivät osoita sopimuksen rikkomista, vaikka heidät pakotetaan niihin ja rangaistaan sen mukaisesti. Niitä ei kuitenkaan vaadita, ellei niitä ole tehty heille ehdoiksi.

Mikäli dhimmi-ihmiset kinastelevat keskenään uskonnostaan ja ovat eri mieltä uskoistaan, mitään yritystä tulemaan väliin tai ratkaisemaan heidän kiistojaan ei pidä tehdä; jos he kinastelevat oikeudesta ja heillä on meno tuomarilleen, tätä ei estetä. Jos heillä on ratkaisu meidän tuomarille, tuomarin kuuluu tuomita Islamin mukaan ja hadd-rangaistukset toimeenpannaan, mikäli niillä on heille merkitystä.

Mikäli tervejärkinen muslimi, joka on saavuttanut puberteetin takaa turvapaikan viholliselle, jokainen muslimi on velvollinen takaamaan tämän turvapaikan; nainen voi antaa tämän turvan samoin kuin mies ja orja kuten vapaa henkilö. Abu Hanifan mukaan orjan takaus ei ole pätevä, ellei hänelle ole annettu lupaa taistella.

Mikäli sopimuksen ihmiset ja dhimmit avoimesti osoittavat vihamielisyyttä muslimeita kohtaan, heitä kohdellaan välittömästi vihollisina ja heidän taistelijansa tapetaan; muut kohdellaan sen mukaan kuin antoivat tukea tai tuomiota vihamielisyyksiä kohtaan.
Mikäli dhimmit kieltäytyvät maksamasta jizyah'aa, he rikkovat sopimuksensa, vaikka Abu Hanifa pitää sitä rikkomisena mikäli he pääsevät Dar al-Harbiin. Jizyah otetaan heiltä väkisin kuin mikä tahansa velka.
Heille ei ole sallittua rakentaa uutta synagogaa tai kirkkoa Dar al-Islamiin, jos tekevät se tuhotaan. On kuitenkin sallittua heille korjata vanhaa synagogaa tai kirkkoa, mikäli ne vaurioituvat.

Mikäli dhimmit rikkovat sopimustaan, heitä ei sallittua kuolemaantuomita tai ottaa heidän omaisuuttaan sotasaaliiksi tai heidän naisiaan ja lapsiaan sotavangeiksi niin kauan kun he eivät taistele: Heidät täytyy karkottaa muslimialueelta turvallisesti, kunnes he pääsevät turvalliseen paikaan toiseen shirkin ihmisten asuttamalle alueelle; jos he eivät lähde tahtoen, heidät pakotetaan lähtemään.

On myös sanottu, että Ahl al-Dhimmah'n jättäessä jizyah'n maksamatta heiltä poistuu muslimiarmeijan velvollisuus puolustaa heitä, mikäli ulkopuolinen vihollinen heitä vastaan hyökkää, wa Allahu alam.

02 - al-Riddah

Arabian kielessä ar-Riddah tarkoittaa 'Uthman ibn Hanbalin mukaanpalata tai kääntyä takaisin. Islamin uskonnossa ar-Riddah, tarkoittaa Islamista ulos menemistä muslimina olon jälkeen. Mutta ar-Riddah ei ole kevyt asia; ei ole mitätön asia sanoa muslimia luopioksi tai uskottomaksi. On oikeastaan suuri synti kutsu muslimia luopioksi tai uskottomaksi. Siksi asian kanssa on oltava varovainen asian suhtee, on oltava varma mikäli joku on astunut ulos Islamista ennen kuin kutsuu luopioksi tai uskottomaksi. Oppineet ovat olleet hyvin tarkkoja ja yksityiskohtaisia sanan ar-Riddah määrittelemisessä.

Imam an-Nawawi (RH) määritteli sen:

"[ar-Riddah] on katkaista itsensä Islamsta joko aikomuksella, teolla, sanalla tai epäuskolla, huolimatta siitä uskooko sen sanoessaan, joko kovapäisyydestä tai tarkoituksesta pilkata (Islamia, Profeettaa (S), muslimeita jne). Henkilö on epäuskonut, mikäli hän hylkää Luojan, Lähettiläät tai epäuskoo Lähettilääseen; Jos hän katsoo sallituksi jonkin, mikä on yksimielisyydellä (oppineiden konsensuksella) kiellettyä kuten zina tai päinvastainen (pitäen kiellettynä jotain mikä on sallittua ijma'an kautta), jos hylkää jonkin mikä -ijma'an kautta- on pakollista Uskonnossa tai päinvastoin. Ja jos hän tekee vakaan aikomuksen epäuskoa, vaikka vain ajattelisi epäuskovansa (esim. horjuu uskossaan). [Sharh 'Ala Matn al-Minhaaj, Sharaf ad-Deen an-Nawawi; (s. 519) az-Zahree al-Ghamraaw]

'Alish al-Maliki (RH) määritteli ar-Riddah'n:

"Se tarkoittaa muslimin epäuskovan joko selkein sanoin tai epäuskoon viittaavin sanoin; tai teoin, jotka viittaavat epäuskoon."[Ahkaam al-Murtadd (s.44), as-Samarra'i].

Ibn Hazm ath-Thaahiri (RH) sanoi:

"Luopio on henkilö, joka on ollut muslimi -joka oli täysin erossa mistään muusta uskonnosta paitsi Islamista, mutta joka sitten osoittautui että hän kääntyi pois Islamista ja tuli joko Kirjan kansan uskontoihin tai muihin uskontoihin tai ei minkään uskonnon seuraajaksi."

Allah sanoo Qur'aanissa, Surah al-Ma'idah'ssa ayah'ssa 21:

{Ja älkää kääntykö takaisin...}

Henkilöstä tulee luopio, perustuen ylläoleviin määritelmiin, hylätessään jotain mitä jokaisen muslimin kuuluu tietää -kuten rukouksen, zakatin, Muhammadin (S) ja muiden Profeettojen Profeettiuden sekä velvollisuuden olla lojaali muille uskoville. Hänestä tulee luopio myös, mikäli sanoaa tai tekee jotain mikä ilmentää selkeästi epäuskoa ja sanalla 'selkeästi' tarkoitetaan, että ei ole muuta mahdollista merkitystä sille, mitä hän sanoi tai teki.

Allah on monissa jakeissa luopioudesta ja on varoittanut muslimeita kääntymättä uskonnostaan. Allah sanoo:

{Te, jotka uskotte! Jos tottelette epäuskovia, he käännyttävät teidät kannoiltanne ja käännytte uskostanne häviäjinä} (Qur'aan 3:149)

Toisessa jakeessa Allah sanoo:

{Tuona Päivänä toisten kasvot tulevat mustiksi ja joiden kasvot tulevat mustiksi, heille sanotaan: "Hylkäsittekö uskon sen hyväksymisen jälkeen? Maistakaa kidutusta Helvetissä uskon hylkäämisestä!} (Qur'aan 3:106)

al-Qurtubi kertoi Qatadah'n olleen sitä mieltä, että tämä jae viittaa luopioihin. Samalla tavalla Hadiith kuvailee, mitä tapahtuu luopioille kun muslimit menevät juomaan hänen lähteestään. Abu Hurairah kertoi Allahin Lähettilään (S) sanoneen:

"Ylösnousemuksen päivänä ryhmä ihmisiä seuralaisistani tulevat lähteelleni, mutta heidät ajetaan pois sieltä. Sanon (silloin):

"Herrani, he ovat minun seuralaisiani.' Ja Hän sanoo: "Totisesti, et tiedä mitä he tekivät sinun jälkeesi. He kävellen takaperin, kääntyivät kannoillaan (livahtivat)"
. [Tafsir al-Qurtubi, 4/166]

Toisessa hadiithissa Ibn 'Abbaas kertoi Allahin Lähettilään (S) sanoneen:

"Miehiä minun kansastani tuodaan ja heidät viedään (pois Profeetan lähteeltä) ja minä sanon: 'Seuralaiseni' ja sanotaan: 'Totisesti, et tiedä mitä he tekivät sinun jälkeesi. Ja minä sanon kuten oikeamielinen edessäni sanoi: 'Näin heidät niin kauan kuin olin heidän kanssaan. Mutta kun Sinun tahdostasi kuolin, sinä valvoit heitä.' Sitten sanotaan: 'Totisesti, kun erkanit heistä, he kääntyivät kannoillaan."[al-Khasaais al-Kubraa (2/456), as-Suyuuti]

***

Kes Elo 13, 2014 10:14 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Islam Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea