Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Yusufin suuran selitys

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Quran Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Yusufin suuran selitys
Kirjoittaja Viesti
Mzlm



Liittynyt: 05 Kes 2010
Viestejä: 470

Lähetä Yusufin suuran selitys Vastaa lainaamalla viestiä
Tafsir Surah Yusuf

Ibn Abbas, Ibn Mas'uud, Ibn Ishaq, at-Tabari, Ibn Kathir, 'Abdullah Yusuf Ali, Sayyid Qutb, Hesham al-Awwadi, Muhammad Saleh al-Munajjid...

Koonnut ja kääntänyt Abdullah Rintala

*

Allah kertoi Profeetalleen Muhammadille (Sallallaahu alaihi wa Sallam) tarinan Yusufista, hänen veljistään ja miten Allah kohotti hänet heidän ylitseen, antaen hänelle paremman lopun, voittokulun, valtakunnan ja viisauden (profeettiuden), vaikka veljet yrittivät vahingoittaa häntä ja tappaa hänet.

Ibn Jarir at-Tabarin mukaan 'Abdullah ibn Abbas sanoi: "He sanoivat 'Oi Allahin Lähettiläs, miksi et kertoisi meille tarinoita!' Myöhemmin Allah lähetti tarinan Yusufista.


لَّقَدْ كَانَ فِى يُوسُفَ وَإِخْوَتِهِ ءايَـتٌ لِّلسَّآئِلِينَ


Allah sanoo, että Yusufin ja hänen veljiensä tarinassa on jakeita, opetuksia ja viisautta opittavaksi, jotka siitä kysyvät ja etsivät sen tietoa. Tarina on ainutlaatuinen ja kertomisen arvoinen.

Yusuf kertoi isälleen, Allahin Profeetalle Ya'qubille nähneensä unen, jossa oli yksitoista tähteä, kuu ja aurinko kumartamassa hänelle. Useimpien oppineiden mukaan tähdet viittaavat Ya'qubin poikiin, aurinko ja kuu isään ja äitiin. Koska Yusuf oli rakas isälleen, isä pyysi häntä olemaan kertomatta unestaan veljilleen.
Veljet olivat jo suunnittelemassa Yusufista eroon pääsemisestä:


اقْتُلُواْ يُوسُفَ أَوِ اطْرَحُوهُ أَرْضًا يَخْلُ لَكُمْ وَجْهُ أَبِيكُمْ

["Tappakaa Yusuf tai viekää hänet toiseen maahan, jotta isänne mielisuosio olisi vain teille"]

Yusufin hyvyys saattoi olla maallisuuteen taipuneille veljeksille, sen lisäksi, että se todisti heidän kieroutensa, ei mitään muuta kuin nimi, ehkä myös tekopyhyyttä. He ehkä ajattelivat, että Yusufista eroon pääseminen toisi heidän isänsä rakkauden heille, mutta vain mitä materiaalista hyötyä se rakkaus toisi heille: 'Hankkiudutaan eroon Yusufista, sen jälkeen teeskennellään olevamme hyviä kuin hän ja kadutaan, kun on saavutettu kaikki materiaalinen hyöty.'


لاَ تَقْتُلُواْ يُوسُفَ وَأَلْقُوهُ فِى غَيَابَةِ الْجُبِّ يَلْتَقِطْهُ بَعْضُ السَّيَّارَةِ إِن كُنتُمْ فَـعِلِينَ

["Älkää tappako Yusufia, vaan laittakaa hänet kaivoon, ehkä karavaani ottaa hänet mukaansa."]

Muhammad ibn Ishaq bin Yasar sanoi "He sopivat viheliäästä rikoksesta, johon sisältyi siteiden katkaiseminen kantaneeseen kohtuun [vanhempiin,-tekijä.], vanhempien epäkuuliainen kohteleminen, kovakätisyys nuorille, avuttomille ja viattomille, kuten myös vanhemmille ja hekoille, joilla on kaikki oikeudet olla kunnioitettuja, arvostettuja ja kunniallisesti kohdeltuja, kuten myös olla kunniallisia Allahille ja noudattaa vanhemmuuden oikeuksia jälkeläisilleen. He erottivat rakastavan vanhan isän, jonka luut olivat tulleet heikoiksi, jolla on korkea asema Allahin edessä, pojastaan, huolimatta tämän heikkoudesta, herkästä iästä ja isänsä myötämielisyyden ja ystävällisyyden tarpeessa."

وَجَآءُوا عَلَى قَمِيصِهِ بِدَمٍ كَذِبٍ


["Ja he toivat hänen paitansa, valheellisella verellä väritetty"]

He teurastivat lampaan, kuten Mujahid, as-Suddi ja useat muut oppineet esittivät. Veljekset väittivät, että tämä oli paita, joka Yusufilla oli yllään suden syödessä hänet, verensä tahrimana. Mutta he olivat unohtaneet repiä paidan, mistä syystä Allahin Profeetta Ya'qub ei uskonut heitä.
Juonittelijat olivat valmiita valheellisine tarinoineen isälleen kerrottavaksi, mutta saadakseen näyttämään sen vielä uskottavammalta, he palasivat jonkin aikaa aurinonlaskun jälkeen näyttääkseen, että he ovat vaivautuneet etsimään ja pelastamaan veljeään.


إِنَّا ذَهَبْنَا نَسْتَبِقُ

["Menimme kilpailemaan keskenämme"]
وَتَرَكْنَا يُوسُفَ عِندَ مَتَـعِنَا
["Ja jätimme Yusufin tavaroidemme luokse"]

فَأَكَلَهُ الذِّئْبُ
["Ja susi söi hänet"]

Koska Ya'qub pelkäsi sutta, he ajattelivat, että hän uskoo tarinan sudesta välittömästi.

وَجَاءَتْ سَيَّارَةٌ فَأَرْسَلُواْ وَارِدَهُمْ فَأَدْلَى دَلْوَهُ قَالَ يبُشْرَى هَـذَا غُلاَمٌ


["Allah lähetti matkustajakaravaanin, joka leiriytyi kaivon läheisyyteen ja lähettivät miehen, jonka tehtävänä oli vetää karavaanareille vettä. Hän laski sangon kaivoon, Yusuf tarttui siihen ja mies sanoi 'Hyviä uutisia! Täällä on poika!"]

Se oli kauppiaiden karavaani, joten he ajattelivat kaikkea rahanansaitsemisen keinoin. Tässä oli tuntematon, viaton nuori, jossa oli kauneutta ja varmaan mielensäkin on kuin ulkonäön kauneus. Mikäli hänet voisi myydä Memfisin orjamarkkinoilla tai missä tahansa muualla Hyksosin hallitsemassa Egyptissä, minkä hinnan hänestä saisikaan! Oikea aarre löytyi! Joten täytyy piilottaa hänet, ehkä hän on isännältään karannut orja, jota isäntä voisi tulla vaatimaan takaisin.

وَشَرَوْهُ بِثَمَنٍ بَخْسٍ دَرَهِمَ مَعْدُودَةٍ

["Ja he myivät hänet bakshin hinnalla - muutamalla dirhamilla"]

Mujahid ja 'Ikrimah sanoivat 'bakhs'in tarkoittavan mitätöntä kauppahintaa tarkoittaen, Yusufin veljien myyneen hänet mitättömän halvalla hinnalla, tinkiminen ei kannattanut, ettei suunnitelma kariudu. 'Abdullah ibn Mas'ud, Ibn 'Abbas, Nawf al-Bikali, as-Suddi, Qatada ja 'Atiyah al-'Awfi sanoivat muutaman dirhamin tarkoittavan kaksikymmentä dirhamia, jotka he jakoivat keskenään -al-'Awfin mukaan kaksi dirhamia kullekin.

Yusuf Egyptissä

Yusuf joutui Egyptiin, jossa ministeri "Azizin" vaimo ehdotti miehelleen adoptoida Yusuf. Kun Yusuf kasvoi ja tuli miehen ikään, hän oli hyvin komea, jolloin:

وَرَاوَدَتْهُ الَّتِى هُوَ فِى بَيْتِهَا عَن نَّفْسِهِ وَغَلَّقَتِ الاٌّبْوَابَ وَقَالَتْ هَيْتَ لَكَ قَالَ مَعَاذَ اللَّهِ إِنَّهُ رَبِّى أَحْسَنَ مَثْوَاىَّ إِنَّهُ لاَ يُفْلِحُ الظَّـلِمُونَ


["Ja hän (nainen), jonka luona hän oli, yritti vietellä hänet; sulki ovet ja sanoi 'tulehan, oi sinä' Hän (Yusuf) sanoi 'Haen Allahista turvaa! Todellakin hän on minun Herrani! Hän teki elämiseni suuressa mukavuudessa! Todellakin, väärintekijät eivät menesty!"]

Egyptissä hallinneen virkamiehen 'Azizan vaimo oli Yusufiin tuntemansa intohimon sokeuttama, eikä Yusufin velvollisuuksien muistutuksella ollut vaikutusta. Yusufin pelasti usko Allahiin, hän näki, mitä intohimon sokaisema ei näe. Yusuf oli hyvin komea, täynnä miehekkyyttä ja kauneutta. Nainen kaunistautui Yusufia varten, sulki ovet ja kutsui houkuttelevasti. Nainen luuli, että kukaan ei näe suljettujen ovien taakse. Yusuf tiesi Allahin tietävän ja näkevän kaiken. Se teki Yusufin vahvaksi ja todisteeksi kiusausta vastaan.

Naisen sanat
هَيْتَ لَكَ ("tule, oi sinä!") ovat arameaa 'Ikrimah'n (ilman isnadia) mukaan al-Bukhaarin kokoamana; muut oppineet - 'Ikrimah mukaanlukien- Ibn 'Abbas, Abu 'AbduRahman as-Sulami, Abu Wa'il ja Qatadah lukevat sen samoin ja selittivät sen tarkoittavan 'Olen valmis sinua varten.'

Yusufin hylätessä naisen lähentelyn on kolmivaiheinen: (1) Yusufilla on sitoumus luottamuksesta naisen miehelle, kuten myös naisella miehelleen; (2) ystävällisyys, huolenpito ja kunnia, millä 'Aziz on kohdellut Yusufia velvoitti enempään kuin pelkkään kiitollisuuteen; (3) nainen on tekemäisillään intohimosta vääryyttä, mistä ei voi mitään hyvää seurata; kaikkia velvoitteita täytyy noudattaa, taivaallisia ja maallisia.

'Azizin vaimo käytti hyväkseen useita eri asiaintiloja, kuten

Yusuf oli yksi talon väestä, joten hänen läsnäolonsa ei aiheuttaisi kenellekään epäilyksiä
Vaimo omisti miehen, joten miehellä oli sitoumus totella emäntäänsä
Yusuf oli orja, eikä orja toisin kuin vapaa, pelkäisi skandaalin leviämistä.
Yusuf oli ulkomaalainen
Nainen oli kaunis ja vaikutusvaltainen
Naisen miehellä 'Azizilla ei ollut suojelevaa mustasukkaisuutta häneen, eikä tapahtuneen jälkeenkään tehnyt mitään.

Koska Yusuf oli adoptoitu, ehkä 'Azizilla ja vaimolla (eräät mufassirit kertovat hänen nimekseen Zulaikha) ei ollut omia lapsia. Nuoremmat daa'iit ovat kertoneet, että ehkä nainen ajautui tähän, sillä hänen miehensä oli paljon poissa asioillaan ja ehkä miehen ympärillä oli paljon kauniita naisia, mikä turhautti kotona olevaa vaimoa:


وَاسُتَبَقَا الْبَابَ وَقَدَّتْ قَمِيصَهُ مِن دُبُرٍ وَأَلْفَيَا سَيِّدَهَا لَدَى الْبَابِ

["He juoksivat ovelle ja nainen repi miehen paidan takaa; ovella he tapasivat isäntänsä."]


Yusufin yrittäessä paeta, 'Aziz näki mitä oli tapahtumassa.

مَا جَزَآءُ مَنْ أَرَادَ بِأَهْلِكَ سُوءًا

["Mikä on rangaistus hänelle (Yusufille) pahasta aikomuksesta vaimoasi kohtaan..."]

Niinpä hänen vaimonsa, valheen johtaessa toiseen, väitti Yusufin yrittäneen vietellä hänet. Syntejä peitellään valehtelemalla. Hänen täytyi turvautua valheeseen, pelastaakseen itsensä, mutta myös kostaakseen miehelle, joka turmeli hänen rakkautensa: fyysinen rakkaus sai hänet turhautuneeksi ja hän kadotti kaiken ymmärryksensä oikeasta ja väärästä.

وَقَالَ نِسْوَةٌ فِى الْمَدِينَةِ امْرَأَتُ الْعَزِيزِ تُرَاوِدُ فَتَـهَا عَن نَّفْسِهِ قَدْ شَغَفَهَا حُبًّا إِنَّا
فَلَمَّا سَمِعَتْ بِمَكْرِهِنَّ أَرْسَلَتْ إِلَيْهِنَّ وَأَعْتَدَتْ لَهُنَّ
لَنَرَاهَا فِى ضَلَـلٍ مُّبِينٍ -

["Ja kaupungin naiset sanoivat 'Azizin vaimo tavoittelee nuorta miestä, rakastaa häntä kiivaasti - hän on todellakin harhassa."]

Kaupungin naiset alkoivat juoruilla, miten vaimo syöksyy intohimoon orjansa kanssa, niin vaimo järjesti heille juhlan. Oli hyvää ruokaa, nojatyynyjä ja sohvia. Naiset leikkasivat veitsellä hedelmiä, kun Yusuf saapui vaimon käskystä ja nähdessään hänet naiset alkoivat leikkasivat veitsillä käsiinsä.

وَقُلْنَ حَاشَ للَّهِ مَا هَـذَا بَشَرًا إِنْ هَـذَآ إِلاَّ مَلَكٌ كَرِيمٌ


["He sanoivat 'Täydellinen on Allah! Mikä tämä on ihmiseksi? Tämä ei ole muu kuin jalo enkeli!"]

Profeetta (S) sanoi autenttisessa hadiithissä nähneensä Yusufin Isra'allaan kolmanteen taivaaseen ja sanoneen,


فَإِذَا هُوَ قَدْ أُعْطِيَ شَطْرَ الْحُسْن

["Hänelle annettiin puolet kaikesta kauneudesta."]

Kun naiset tunsivat kivun he alkoivat huutaa, joten vaimo sai sanottua heille:

فَذلِكُنَّ الَّذِى لُمْتُنَّنِى فِيهِ

["Tämä on hän, josta minua syytätte!"]

'Teitte tämän kaiken vain yhdestä silmäyksestä häneen, joten miten minua voisi syyttää mistään? Itse kadotitte itsekontrollinne ja leikkasitte käsiinne veitsillä!'

وَلَقَدْ رَاوَدتُّهُ عَن نَّفْسِهِ فَاسَتَعْصَمَ
وَلَئِن لَّمْ يَفْعَلْ مَآ ءَامُرُهُ لَيُسْجَنَنَّ وَلَيَكُونًا مِّن الصَّـغِرِينَ

["...Yritin vietellä häntä, mutta hän kieltäytyi ja mikäli ei tottele määräyksiäni hänet viedään tyrmään - ja tulee nöyryytetyksi!"]

Vaimo uhmasi edelleen, mikäli Yusuf ei tottele hänen määräyksiään, hänet heitetään tyrmään. Yusuf vastasi:


قَالَ رَبِّ السِّجْنُ أَحَبُّ إِلَىَّ مِمَّا يَدْعُونَنِى إِلَيْهِ

["Tyrmäkin on minulle mieluisampi kuin se, mihin he kutsuvat minua."]

Tarkoittaen laittomia sukupuolisia suhteita. 'Aziz ehkä ajatteli, että tyrmässä Yusuf on poissa hänen vaimonsa silmistä. Ei ensimmäinen kerta, kun oikeamielinen kärsii syyllisten puolesta.

Yusuf vangittiin sen jälkeen kun uutinen tapahtuneesta alkoi levitä. He halusivat teeskennellä Yusufin olleen viettelemässä 'Azizin vaimoa rankaisten häntä vankilalla. Tästä johtuen, kun Faarao paljon myöhemmin pyysi Yusufia lähtemään vankilasta, hän kieltäytyi, kunnes hänet oli varmistettu syyttömäksi ja hänen väitetty petoksensa oli kumottu. Kun tämä onnistuneesti saavutettiin, Yusuf lähti maineensa puhtaana.

Vankila oli paikka, jossa Yusufin täytyi olla puhumassa totuutta -mitä alhaisemmassa paikassa- mitä erilaisimmille ja alhaisimmille miehille koko yhteiskunnan alueilta - kutsua heitä tawhiidiin palvomaan yksin Allahia:

وَاتَّبَعْتُ مِلَّةَ ءَابَآءِي إِبْرَهِيمَ وَإِسْحَـقَ وَيَعْقُوبَ
مَا كَانَ لَنَآ أَن نُّشْرِكَ بِاللَّهِ مِن شَىْءٍ ذلِكَ مِن فَضْلِ اللَّهِ عَلَيْنَا وَعَلَى النَّاسِ

["Ja seuraan isieni uskontoa (elämäntapaa, esimerkkiä) -Ibrahiimin, Ishaaqin ja Ya'qubin- emmekä koskaan aseta Allahille rinnakkaisia jumalia. Tämä on Allahin siunauksesta meille ja ihmiskunnalle."]

وَقَالَ لِلَّذِى ظَنَّ أَنَّهُ نَاجٍ مِّنْهُمَا اذْكُرْنِى عِندَ رَبِّكَ فَأَنْسَاهُ الشَّيْطَـنُ ذِكْرَ رَبِّهِ فَلَبِثَ فِى السِّجْنِ بِضْعَ سِنِينَ

["Ja hän sanoi sille, jonka tiesi pelastuvan: 'Mainitse minusta herrallesi' mutta Sheitaan sai hänet unohtamaan mainitsemaan isännälleen."]

Koska yksi vangituista, kuninkaan kupinkantaja, oli ilmeisesti syyttömänä vankilassa, hän pääsi vapaaksi, joten -Faaraon Egyptin oikeudenmukaisuuden ollessa kyseessä- Yusufin kaltainen syytön mies pyysi vapautunutta miestä mainitsemaan hänestä Faaraolle, mutta Faaraon hovin loistossa Sheitaan sai hänet -maallisissa loisteissa kylpevän kupinkantajan- unohtamaan vankilassa olevat toverinsa.

وَقَالَ الْمَلِكُ إِنِّى أَرَى سَبْعَ بَقَرَتٍ سِمَانٍ يَأْكُلُهُنَّ سَبْعٌ عِجَافٌ وَسَبْعَ سُنْبُلَـتٍ خُضْرٍ وَأُخَرَ يَابِسَـتٍ يأَيُّهَا الْمَلأُ أَفْتُونِى فِى رُؤْيَـىَ إِن كُنتُمْ لِلرُّؤْيَا تَعْبُرُونَ

["Ja kuningas sanoi: näin unta seitsemästä lihavasta ja niitä syövistä seitsemästä laihasta lehmästä sekä seitsemästä vihreästä maissintähkästä ja seitsemästä kuivasta. Kertokaa ylhäiset minulle unen tarkoitus, mikäli kykenette siihen."]

Egyptin kuningas näki unen, jonka Allah Ylistetty teki syyksi Yusufin vapauttamiseksi vankilasta, kunniansa ja maineensa säilytettynä. Kuninkaan nähdessä tämän unen, hän oli pöyristynyt ja pelokas sekä etsi sen tulkintaa. Papit, päälliköt ja prinssit eivät tienneet sen tulkintaa.

Kupinkantaja tällöin muisti Yusufin, kun kuningas kysyi tulkintaa unelleen seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä sekä seitsemästä vihreästä maissintähkästä ja seitsemästä kuivasta. Joten he menivät Yusufin luokse kysymään siitä:

تَزْرَعُونَ سَبْعُ سِنِينَ دَأَبًا

["Seitsemän vuoden ajan viljelette kuin tavallisesti..."]

ثُمَّ يَأْتِى مِن بَعْدِ ذلِكَ عَامٌشِدَادٌ يَأْكُلْنَ مَا قَدَّمْتُمْ لَهُنَّ إِلاَّ قَلِيلاً مِّمَّا تُحْصِنُونفِيهِ يُغَاثُ النَّاسُ وَفِيهِ يَعْصِرُونََ
["...Sen jälkeen tulee seitsemän vaikeaa vuotta, jotka tuhoavat sen mitä olette viljelleet, paitsi sen vähän mitä olette suojelleet (keränneet talteen)."]

Yusuf pääsisi vapaaksi -kunhan hänen syyttömyytensä 'Azizan vaimon suhteen oli todennettu. Kuningas hyväksyi Yusufin ministerikseen. Mujahidin mukaan Kuningas tavattuaan Yusufin hyväksyi Islamin.

Yusufin veljet matkustavat Egyptiin


as-Suddi, Muhammad ibn Ishaq sekä useat muut sanovat, että syy Yusufin veljien menemiselle Egyptiin oli seitsemän vuoden kuiva kausi, joka iski joka puolelle Egyptiä, myös Kana'aanin alueelle, jossa Ya'qub ja hänen lapsensa elivät. Profeetta Yusuf tehokkaasti vartioi ihmisten satoa ja keräsi sitä, mistä tuli ihmisille suuri hyöty, mikä salli Yusufin antaa lahjoja eri alueilta ruokaa ja elintarvikkeita ostamaan tulleille ihmisille, jotka etsivät hänen apuaan. Yusuf ei antanut enempää kuin mitä kameli jaksoi kantaa kuten vuosittainen sato. Yusuf itse ei täyttänyt vatsaansa tästä ruoasta, eikä kuningaskaan eikä hänen apulaisensa paitsi yhden aterian verran päivässä. Yusuf todellakin oli Allahin lähettämä armo Egyptille.

وَقَالَ لِفِتْيَانِهِ اجْعَلُواْ بِضَـعَتَهُمْ فِى رِحَالِهِمْ لَعَلَّهُمْ يَعْرِفُونَهَآ
إِذَا انْقَلَبُواْ إِلَى أَهْلِهِمْ لَعَلَّهُمْ يَرْجِعُونَ


["Ja Yusuf määräsi palvelijoitaan laittamaan heidän rahansa takaisin heidän laukkuihinsa, jotta he tulisivat takaisin."]

On kerrottu Yusufin tehneen näin, sillä hän pelkäsi, ettei veljillään olisikaan enää mitään, mitä vaihtaa ruokaan.

Veljekset kertoivat Ya'qubille tahtovansa ottaa veljensä Binyaminin mukaan, sillä he epäilivät, etteivät enää saa osaansa, ellei ole nuorempaa mukana. Ya'qub epäili; eivät he ennen kyenneet suojelemaan Yusufiakaan! Mutta vastasi:

لَحَـفِظُونَحَـفِظًا وَهُوَ أَرْحَمُ الرَحِمِينَ -فَاللَّهُ خَيْرٌ

["Mutta Allah on paras suojelija - ja Armollisin heistä, jotka ovat armollisia."]

Ya'qub sanoi: "Allahilla on eniten armoa heistä, jotka ovat armollisia, hän on myötämielinen minulle vanhan ikäni ja heikkouteni tähden ja kiintymykselleni poikaani. Rukoilen Allahia tuomaan hänet takaisin minulle, sallimaan olla hänen kanssaan yhdessä, sillä todellakin Hän on Armollisin heistä, jotka antavat armoa."

Ainoa suojelus, johon hän luotti, oli Allahin. Allah on armollinen vanhoille ja nuorille yhtä lailla - antaako ihminen sellaista armoa? Vanha ikä surussa ja kadonnut pieni Yusuf!

Kun veljekset avasivat laukkunsa he löysivät rahansa. He voisivat mennä hakemaan ruokaa lisää ja saavat vielä yhden kuorman lisää Binyaminille, sillä Yusufin tapana oli antaa maissia jokaiselle kamelikuormalle. Ja sehän olisi hänelle helppoa, onhan hän avokätinen, veljekset vakuuttelivat.

Allah sanoo Ya'qubin määränneen lapsiensa, kun hän lähetti Binyaminin heidän kanssaan Egyptiin, saapumaan maahan eri porteista yhden sijaan. Ibn 'Abbas, Muhammad ibn Ka'b, Mujahid, ad-Dahhak Qatadah, as-Suddi ja useat muut sanoivat Ya''qubin pelänneen pahaa silmää heille, sillä he olivat komeita ja näyttivät kauniilta ja siunatuilta. Ya'qub pelkäsi ihmisten langettavan pahan silmän heihin, sillä paha silmä todella vahingoittaa, Allahin luvalla ja pudottaa urhean sotilaan hevosensa satulasta. Kun he saapuivat isänsä neuvon mukaan se ei auttanut heitä yhtään Allahin tahtoa vastaan, se oli Ya'qubin ilmaisema toive, ennakkovaroitus pahalle silmälle, koska hänellä oli tietoa ('Ilm), jota hän toteutti (Qatadah'n ja ath-Thawrin mukaan).

Tässä oli kymmenen veljestä, vierasmaalaista Egyptissä pukeutuneina samoin, ei maan tavoin pukeutuneina, puhuen outoa kieltä, tullen vaikeana aikana, asialle, jolle ei ollut takuita. Eivätkö he herättäisi tarpeetonta huomiota, mikäli he menisivät yhtenä joukkona? Eikö heitä luultaisi vakoilijoiksi? Tai miehiä, joilla oli sekasorron aikeet, varkauden tai suunnitellun rikoksen?

Muslimin pitää välttää seikkoja, mitkä johtaisivat muiden epäilyksiin hänestä ja täten yksi syy olla astumatta sisään samasta portista samaan aikaan oli, että ihmiset ajattelevat heidän aikovan pahaa, sillä tuona aikana kaupungeilla oli portit, jotka sulkeutuivat ja avautuivat tiettynä aikana, joten mikäli yksitoista miestä astuu sisään samaan aikaan, ihmiset voisivat luulla heidän olevan jengi aikoen tehdä tuhojaan.

وَلَمَّا دَخَلُواْ عَلَى يُوسُفَ آوَى إِلَيْهِ أَخَاهُ قَالَ إِنِّى أَنَاْ أَخُوكَ فَلاَ تَبْتَئِسْ بِمَا كَانُواْ يَعْمَلُونَ
["Ja kun he menivät sisään ennen Yusufia, hän sanoi veljelleen 'Totisesti olen veljesi, älä sure sitä, mitä he ovat tehneet."]

Yusuf paljasti Binyaminille olevansa tämän veli, asia salassa pidettäväksi muilta veljiltä.

Yusuf piilottaa maljan Binyaminin laukkuun pitääkseen hänet Egyptissä

Yusuf varusti heidät tarvikkeilla ja määräsi palvelijoitaan laittamaan hopeamaljan Binyaminin laukkuun. Jotkut oppineet sanovat maljan olleen kultainen. Ibn Zayd sekä Ibn 'Abbas kertoivat lisäksi, että kuninkaalla oli tapana juoda siitä ja myöhemmin ruoan vähentyessä sitä käytettiin ruokahiutaleiden mittana. Veljekset eivät tienneet maljasta ja myöhemmin palveluspoika huusi heille:


أَيَّتُهَا الْعِيرُ إِنَّكُمْ لَسَارِقُونَ

["Te siellä karavaanissa! Todellakin olette varkaita!"]

مَّاذَا تَفْقِدُونَقَالُواْ نَفْقِدُ صُوَاعَ الْمَلِكِ

["Mitä olette kadottanut?" He sanoivat: "Kuninkaan maljan"]

تَاللَّهِ لَقَدْ عَلِمْتُمْ مَّا جِئْنَا لِنُفْسِدَ فِى الاٌّرْضِ وَمَا كُنَّا سَـرِقِينَ

["Kautta Allahin! Tiedätte, että emme tulleet tekemään vääryyttä maahan, emmekä ole varkaita!"]

Koska veljekset olivat muukalaisina vieraassa maassa, he olivat helposti kansan silmissä alttiita mille tahansa epäilylle, vakoilulle, laittomuuksille, rikoksille, kuten varkauksille, mikä olisi tavallista kadon aikana.

Ennenkuin malja löydettiin, rangaistukseksi sovittiin, jonka laukusta malja löytyy, rankaistaan. Tämä oli Profeetta Ibrahiimin laki, että varastaja annetaan uhrilleen orjaksi. Tätä Yusuf halusi, joten hän tarkasti ensin muiden kuin veljensä laukun, saadakseen suunnitelman näyttämään todelta. Joten Binyamin jäi Yusufin luokse orjaksi.

Muut veljekset totesivat nähdessään maljan löytyvän Binyaminin laukusta:

إِن يَسْرِقْ فَقَدْ سَرَقَ أَخٌ لَّهُ مِن قَبْلُ

["Jos hän on varastanut, hänellä oli veli, joka varasti ennen häntä."]

He koettivat saada itsensä näyttämään syyttömiltä sanoen, että Binyamin teki kuin veljensä Yusuf häntä ennen.

Veljekset olivat epätoivoisia pitämään isälleen lupausta Binyamista, joten he koettivat tarjota sijaiseksi jotain muuta heistä kuin Binyaminia.

Muhammad ibn Ishaq kertoo, kun he palasivat kertomaan asiasta isälleen, Ya'qub ei uskonut heitä, vaan uskoi sen olevan saman, mitä he tekivät Yusufille.

يبَنِىَّ اذْهَبُواْ فَتَحَسَّسُواْ مِن يُوسُفَ وَأَخِيهِ وَلاَ تَايْـَسُواْ مِن رَّوْحِ اللَّهِ إِنَّهُ لاَ يَايْـَسُ مِن رَّوْحِ اللَّهِ إِلاَّ الْقَوْمُ الْكَـفِرُونَ


["Oi poikani! Menkää ja kysykää Yusufista ja hänen veljestään, älkääkä luovuttako Allahin Armon toivosta. Kukaan ei ole toivoton Allahin Armosta paitsi ihmiset, jotka epäuskovat."]

Huomattavaa on sana رَّوْحِ [ra:uh], mikä tarkoittaa -toisin kuin ruh, tarkoittaa tietoisuutta Allahin Armosta vaikealla hetkellä, ollen sopiva Ya'qubille tällaisessa tilanteessa.

Ya'qub määräsi lapsiaan jälleen menemään Egyptiin tiedustellaakseen Yusufin ja Binyaminin kuulumisia.

Veljekset päästessään Yusufin luokse, kertoivat hänelle katovuosistaan, eikä heillä ole paljon maksaa ruoasta, mutta jos silti he saisivat täydet kuormat, kuten aikaisemminkin.

فَأَوْفِ لَنَا الْكَيْلَ

["Joten maksa meille täysi määrä."]

Tarkoittaen, 'vastineeksi vähästä tuomastamme rahasta, anna meille täysi määrä, jollaisen annoit meille ennenkin.' Ibn Mas'uud luki ayah'n tarkoittavan 'Joten anna meille täysi kuorma eläimillemme ja ole hyväntekijä meitä kohtaan.' Ibn Juraij kommentoi 'Joten ole hyväntekijä meille palauttaaksesi veljemme meille.' Sufyan bin 'Uyaynah'lta kysyttiin, mikäli Sadaqah (hyväntekeväisyys) olisi ollut kiellettyä muilta profeetoilta ennen meidän Profeettaamme. Hän vastasi: 'Ettekö kuulleet aayaah'ää;

فَأَوْفِ لَنَا الْكَيْلَ وَتَصَدَّقْ عَلَيْنَآ إِنَّ اللَّهَ يَجْزِى الْمُتَصَدِّقِينَ

["Ja maksa meille täysi määrä ja ole hyväntekijä meille. Totisesti Allah palkitsee hyväntekijät."] (Ibn Jarir at-Tabari).

Yusuf kertoo heille olevansa heidän ja Binyaminin veli


Kun Yusufin veljet kertoivat hänelle koettelemuksistaan ja vaikeuksistaan, ruoan vähyydestä, josta he kärsivät kuivuuden seurauksena ja hän muisti isänsä surun kahden lapsensa kadottamisesta. Hän tunsi myötätuntoa, sääliä ja armoa isälleen ja veljille. Hän tunsi näin, erityisesti ollessaan kuningas, auktoriteetti ja vallassa, joten hän itki ja paljasti heille oikean identiteettinsä.

هَلْ عَلِمْتُمْ مَّا فَعَلْتُم بِيُوسُفَ وَأَخِيهِ إِذْ أَنتُمْ جَـهِلُونَ
["Tiedättekö, mitä teitte Yusufille ja hänen veljelleen, kun olitte tietämättömyydessä?"]

He kysyivät:

أَءِنَّكَ لاّنتَ يُوسُفُ
["Oletko sinä todellakin Yusuf"]

قَالَ أَنَاْ يُوسُفُ وَهَـذَا أَخِى


["Olen Yusuf ja hän on veljeni."]


قَدْ مَنَّ اللَّهُ عَلَيْنَآ

["Allah on ollut meille suosiollinen,"] tuoden meidät olemaan yhdessä kaiken tämän erossaolon jälkeen.

إِنَّهُ مَن يَتَّقِ وَيِصْبِرْ فَإِنَّ اللَّهَ لاَ يُضِيعُ أَجْرَ الْمُحْسِنِينَقَالُواْ تَاللَّهِ لَقَدْ آثَرَكَ اللَّهُ عَلَيْنَاوَإِن كُنَّا لَخَـطِئِينَ

["Totisesti hän, jolla on taqwaa, on kärsivällinen, niin varmasti, Allah ei tee hyväntekijöiden palkkiota tyhjäksi; He sanoivat 'Todellakin Allahin on suosinut sinua meitä enemmän! Olemme totisesti olleet syntisiä."]

Yusuf antaa anteeksi veljilleen

Yusuf sanoi heille:

قَالَ لاَ تَثْرَيبَ عَلَيْكُمُ الْيَوْمَ

["Hän sanoi 'Teitä ei kohdella kaltoin tänään."]

يَغْفِرُ اللَّهُ لَكُمْ وَهُوَ أَرْحَمُ الرَحِمِينَ

["Allah antakoon teille anteeksi ja Hän on Armollisin heistä, jotka antavat armoa."]

Yusuf oli hyväntekijä -ei ainoastaan tarkoituksessa, että veljet pyysivät viljakuormaa hyväntekeväisyytenä- mutta myös paljon ylevämmässä tarkoituksessa. Hän antaa heille anteeksi korkeimmassa hyväntekeväisyyden tarkoituksessa veljien tekemälle, että veljet eivät tienneet, mitä olivat tekemässä!

فَأَلْقُوهُ عَلَى وَجْهِ أَبِى يَأْتِ بَصِيرًاوَأْتُونِى بِأَهْلِكُمْ أَجْمَعِينَ

["Ja sanoi 'Ottakaa tämä paitani ja laittakaa isäni kasvojen eteen, hänen näkönsä palaa ja tuokaa perheeni luokseni."]

Ibn 'Abbas kertoi "Kun karavaani oli lähtenyt, alkoi tuulla ja toi Yusufin paidan tuoksun Ya'qubin luo."

Yusufin veljet sanoivat isälleen nöyrinä:

إِنَّهُ هُوَ الْغَفُورُ الرَّحِيمُ قَالُواْ يأَبَانَا اسْتَغْفِرْ لَنَا ذُنُوبَنَآ إِنَّا كُنَّا خَـطِئِينَ

["Oi isämme! Pyydä Allahilta meille anteeksiantoa synneillemme, olemme totisesti olleet syntisiä' Hän sanoi 'Pyydän Allahilta teille anteeksiantoa, totisesti Hän on Anteeksiantava, Armollisin."]

'Abdullah ibn Mas'uud ja useat muut kertoivat Profeetta Ya'qubin siirsi heidän toivettaan, kunnes oli yön myöhäisempi vaihe.

Ya'qub lähti Egyptiin Yusufin luokse. Yusuf oli pyytänyt koko perhettään ja he lähtivät Kanaanin maasta Egyptiin.

Yusuf sanoi heille:

وَقَالَ ادْخُلُواْ مِصْرَ إِن شَآءَ اللَّهُ ءَامِنِينَ

["Ja sanoi: Astukaa sisään Egyptiin, Allahin Tahdosta, turvallisesti."]

Tarkoittaen, 'Eläkää Egyptissä, turvallisesti, Allahin Tahdosta' viitaten vaikeuksiin ja kärsimiinsä katovuosiin.

Muhammad ibn Ishaq ja Ibn Jarir at-Tabari kertoivat Yusufin isän ja äidin olleen tuolloin elossa, jälkimmäinen kertoi, että "Ei ole todistetta, että hänen äitinsä olisi kuollut ennemmin. Ilmeisintä Qur'aanin sanoista on, että äiti eli."

Yusuf kertoo isälleen Ya'qubille näkemänsä unen yhdestätoista tähdestä, kuusta ja auringosta kumartavan häntä tulleen Allahin tekemänä todeksi. Ja sanoo sen jälkeen:

وَقَدْ أَحْسَنَ بَى إِذْ أَخْرَجَنِى مِنَ السِّجْنِ وَجَآءَ بِكُمْ مِّنَ الْبَدْوِ

["Ja Hän on ollut hyvä minulle, kun otti minut vankilasta ja toi teidät kaikki tänne."]

مِن بَعْدِ أَن نَّزغَ الشَّيْطَـنُ بَيْنِى وَبَيْنَ إِخْوَتِى إِنَّ رَبِّى لَطِيفٌ لِّمَا يَشَآءُ

["Kun Sheitaan oli kylvänyt epäsopua minun ja veljieni välille. Totisesti Allah on Miellyttävä kenelle tahtoo."]

إِنَّهُ هُوَ الْعَلِيمُ الْحَكِيمُ

["Totisesti Hän on Tietävä, Viisas."]


Ensimmäiset asiat, jotka Yusuf ajattelee olevan Allahin Siunauksia hänelle (1) että hänet tuotiin ulos vankilasta ja julkisesti julistettu rehelliseksi ja siveelliseksi, (2) hänen isänsä tuotiin hänen luokseen, kuten myös veljensä, jotka olivat sortaneet häntä. Hän ei sano mitään henkilökohtaista heitä vastaan. Hänen husn-i-zann (tapa tulkita jokainen ja kaikenlainen suosiollisimmissa ja hasanaa tavoittelevimmassa valossa) on katsoa heidät olleen tietämättömyydessä. Sheitaan juonitteli heidät häntä vastaan, nyt kaikki on Allahin johdattamana, jolle hän asettaa kaiken ylistyksen.

رَبِّ قَدْ آتَيْتَنِى مِنَ الْمُلْكِ وَعَلَّمْتَنِى مِن تَأْوِيلِ الاٌّحَادِيثِ فَاطِرَ السَّمَـوَتِ وَالاٌّرْضِ أَنتَ وَلِىِّ فِى الدُّنُيَا وَالاٌّخِرَةِ تَوَفَّنِى مُسْلِمًا وَأَلْحِقْنِى بِالصَّـلِحِينَ

["Herrani! Totisesti Olet antanut minulle kuninkuuden ja opettanut tulkitsemaan unia -Taivaiden ja maan luoja! Olet auttajani tässä maailmassa ja Tuonpuoleisessa. Tee minut kuolemaan muslimina ja tuomaan Oikeamielisten seuraan."]

Tämä on Yusuufin, as-Siddiqin, du'aa Herralleen Ylistetylle ja Kunnioitettu. Hän pyysi Allahia täydellistämään Mielisuosionsa häneen yhdistämällä vanhempansa ja veljensä, profeetiutensa ja kuninkuutensa jälkeen. Hän rukoili Herraansa -Ylistettyä ja Ylintä- että Hänen täydellistettyään Hänen Suosiollisuutensa häneen tässä elämässä ja jatkamaan sitä Tuonpuoleiseen. Hän rukoili Häntä kuolemaan Muslimina, tuomaan Oikeamielisten seuraan, veljiensä Profeettojen ja Lähettiläiden kanssa, olkoon Allahin Rauha ja Siunaukset heille kaikille.

Yusufin du'aa eritellen (1) minä (an-Nafs) en ole mitään sillä kaikki valta ja tieto ovat Allahilta, (2) kaikki asiat tulevat vain Allahilta, sillä Hän on Kaiken Luoja, (3) kukaan ei suojele vaaralta ja väärältä. paitsi Allah, (4) Allahin suojelua tarvitaan sekä tässä maailmassa että Tuonpuoleisessa, (5) olla kuolemaan asti uskovana Allahiin, (6) saada sielu iloiten hyväksymään Allahin Tahtoon; (7) kun perhe tässä maailmassa on yhdistynyt monien erojen jälkeen, ajatella ylevää seuraa Oikeamielisten seurassa Tuonpuoleisessa.

Mikäli seuraamme Yusufia läpi koko tarinan, näemme hänen luonteensa loistavan läpeensä, heijastellen sen olennaisia piirteitä jokaisessa ympäristössä, missä onkaan. Hän on Allahia pelkäävä nuori mies kasvaen Profeetan kodissa, josta sai uskonsa. Missään vaiheessa emme näe hänen kadottavan mitään näistä ominaisuuksista. Pimeinä aikoina, jolloin hänet epäoikeudenmukaisesti heitetään vankilaan, hän edelleen levittää uskoaan hellästi, mutta vakaasti, tietoisena ympäristöstään ja tietäen, miten lähestyä ihmisiä sellaisessa ympäristössä. Hän ymmärtää aina heijastaa uskonsa erinomaisuutta korkeine moraalisine perusteineen ja arvoineen.
Kuitenkin hän on ihminen normaaleine ihmisen heikkouksineen. Hän innokkaasti tahtoo kuninkaan kuulevan hänen tapauksestaan, toivoen kuninkaalle selviävän juonen, joka johti hänen oikeudettomaan vangitsemiseensa. Mutta Allah tahtoi opettaa hänelle sijoittaa toivonsa ainoastaan Häneen.


Safar 1433 - Joulukuu 2011

Sun Tam 22, 2012 1:19 am Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Quran Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea