Islamtieto.com Foorumin päävalikko
RekisteröidyHakuOhjeKäyttäjälistaKäyttäjäryhmätKirjaudu sisään
Az-Zubair ibn al-Awwaam ja Abdullaah ibn Az-Zubair

 
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Seuralaiset & siirah Näytä edellinen aihe
Näytä seuraava aihe
Az-Zubair ibn al-Awwaam ja Abdullaah ibn Az-Zubair
Kirjoittaja Viesti
ummuyusuf



Liittynyt: 16 Syy 2004
Viestejä: 1847

Lähetä Az-Zubair ibn al-Awwaam ja Abdullaah ibn Az-Zubair Vastaa lainaamalla viestiä
Az-Zubairista Ibn Al ‘Awwâm

Az-Zubairista tuli muslimi kun hän oli 15-vuotias ja hän oli vahva uskossaan. Häntä koeteltiin jo nuorena Allaa-hin takia kun hänen setänsä tapasi kääriä hänet palavista palmulehdistä tehtyyn mattoon kunnes savu tuli ulos ja Az-Zubair oli tukehtua. Setä kiristi häntä sanomaan, ettei uskoisi Muhammadin (saws) Jumalaan, johon Az-Zubair vastasi ettei ikinä palaisi takaisin kufriin (epäuskoon).

Hän teki kaksi matkaa, ensimmäisen Etiopiaan ja sen jälkeen hijran Al-Madinaan. Hän oli ensimmäinen, joka käytti miekkaa taistelussa Allaahin vuoksi ja tämä tapahtui Mekassa ennen kuin muslimeita käskettiin taistele-maan. Tämä tapahtui kun oli liikkeellä huhu, että epäuskovat olisivat vanginneet Profeetan (saws), jonka takia Az-Zubair otti miekkansa ja lähti ulos vihoissaan, käveli Mekan läpi, tahtoen tappaa Mekan valtiaat ja epäuskovat quraishilaisten joukosta. Profeetta (saws) näki hänet ja kysyi häneltä: ”Mikä sinua vaivaa Zubair!” Johon Zubair vastasi: Minulle kerrottiin, että sinut oli vangittu. Profeetta (saws) rukoili Zubairille siunausta ja rauhaa ja rukoili hänelle ja hänen jalolle miekalleen.

Az-Zubair Ibn Al ‘Awwâm oli Umm Al-Mu’minuun Khadiija Bint Khuwaylidin sisaren/veljenpoika, Profeetan tädin Safiyaahn poika, eli Profeetan serkku ja Abu Bakr As-Siddiiqin tyttären Asmaa’n aviomies. Hän yksi viidestä ensimmäisestä miehestä, joista tuli muslimeita. Hän on myös yksi niistä kymmenestä miehestä kenelle on luvattu Paratiisi ja yksi niistä kuudesta Shuuran (neuvonpidon) miehistä, joita ’Umar Ibn Al Khattaab suositteli Khaliifiksi. ’Umar sanoi heistä: Ennen kuin Profeetta (saws) kuoli, hän oli heihin tyytyväinen.

Seitsemän Profeetan (saws) seuralaisista pyysi häntä pitämään huolta hänen lapsistaan, ja kaksi heistä oli ’Uth-man Ibn Affaan ja Al Miqdaad Ibn ’Amr. Hänen oli tapana ylläpitää lapsia omista varoistaan ja säästää näiden omat rahat heille itselleen.

Az-Zubair oli mukana jokaisessa taistelussa Allaahin Lähettilään kanssa. Hän ei ikinä jäänyt paitsi mistään taiste-lusta. Badrin taistelussa hänen kerrotaan sitoneen päänsä ympärille keltaisen paimentolais- päähineen ja että enkelit laskeutuivat alas näyttäen häneltä. Al-Khandaqissa kun epäuskovat saarsivat Al-Madinan, uskovat olivat erittäin peloissaan, sydämet kurkuissa ja epäilykset nousivat mieliin, Profeetta (saws) kutsui seuralaisensa ja sanoi: ”Kuka tuo minulle uutiset Al-Madinan ihmisistä?!” Az-Zubair sanoi: Minä, Allaahin Profeetta. Hän (saws) kysyi saman kysymyksen kolme kertaa ja joka kerta
Az-Zubair nousi ylös ja sanoi: Minä. Joten Profeetta (saws) sanoi: ”Jokaisella Profeetalla on ollut Hawaarii (oppilas, opetuslapsi) ja minun Hawaarii on Az-Zubair Ibn Al ’Awwaam.

Ja kun muslimit saarsivat Qurayzan linnakkeen, he eivät kyenneet pakottamaan ihmisiä antautumaan. Az-Zubair ja ’Ali Ibn Abii Taalib yhdessä pakottautuivat sisälle sanoen Bismillaah, Allaahin nimeen, me mielummin käymme saman läpi mitä Hamzah kävi tai heidän on parempi avata linnake. Ja Allaahin tahdosta se avattiin ja muslimit astuivat sisään linnakkeeseen.

Az-Zubairilla ei ollut muuta velvollisuutta kuin taistella Allaahin vuoksi ja ottaa osaa taisteluihin. Profeetta (saws) sanoi hänestä: ”Az-Zubair ja Talhah ovat minun naapureitani Paratiisissa.”

Kun hänet nähtiin Hajjilla ja hän oli pukeutunut ‘Ihraamiin (pyhiinvaeltajien vaatetus), joku näki hänen vartalos-taan kuinka pahoin hän oli haavoittunut miekkojen iskuista. Hän myös näki tämän rintakehästä isoja syviä arpia, jotka olivat tulleet nuolista ja keihäistä. Hän kertoi Az-Zubairille: Allaahin nimeen, en ole ikinä nähnyt saman-laista vartaloa kuin sinun vartalosi, johon Az-Zubair sanoi: Yksikään näistä haavoista ei tullut ellen ollut Profeetan seurassa, taistellen Allaahin vuoksi.

Yarmuukin taistelu oli roomalaisia vastaan ja Az-Zubair taisteli yhdessä Khalid Ibn Waliidin kanssa. Khalidia oli pyydetty taistelemaan ja hän tuli johtamaan taistelua Damaskuksessa roomalaisia vastaan. Tässä taistelussa mus-limeita oli 30 000 ja roomalaisia oli 200 000. Tämä oli mahtava ja ankara taistelu, jossa muslimit epäilivät voi-maansa koska heidän joukkonsa olivat pienet lukumäärässään verrattuna roomalaisten joukkoihin. Tähän Az-Zubair vastasi: ”Älkää olko peloissanne sillä totisesti voitto tulee uskosta, imaanista.”Kun taistelu kiihtyi, hän nousi ylös ja sanoi muslimeille, ”kuka vannoo uskollisuutensa minulle kuolemaansa asti” ja nouskaa taisteluun roomalaisia vastaan. Jonka seurauksena ryhmä muslimeita nousivat taisteluun ja taistelivat kunnes kaikki kuoli-vat paitsi Az-Zubair. Hän palasi takaisin ja toisti sanansa ja toinen ryhmä nousi taisteluun, josta kaikki muut paitsi Az-Zubair kuoli. Hän palasi takaisin muslimeiden luokse ja kysyi kolmannen kerran mutta kukaan ei enää noussut koska olivat nähneet mitä oli käynyt aikaisemmille joukoille: kaikki olivat kuolleet. Joten Az-Zubair teki jotain suurenmoista ja otti Abdullah ibn Zubairin, oman poikansa, joka oli tuolloin 10 vuotias ja asetti hänet oh-jaamaan hevostaan. Az-Zubair huusi lujaa Allaahu Akbar ja meni läpi vihollisten rintaman hevosensa kanssa, ratsastaen heidän lävitse, miekat molemmissa käsissä ja takasin tullessaan hän katkoi heidän päitään, heittäen niitä molemmin puolin, vasemmalle ja oikealle. Tästä muslimit saivat kannustusta ja he hyökkäsivät yhdessä kuin yhdistetty voima ja he voittivat taistelun Allaahin avulla.

Sen jälkeen kun ‘Uthmaan Ibn ‘Affaan murhattiin, monet koettelemukset alkoivat. Ihmiset valitsivat ’Ali Ibn Abi Talibin seuraavaksi Khalifiksi. Az-Zubair kieltäytyi vannomasta Al-Bay’ah (uskollisuutta) ennen kuin ’Ali kostaa ’Uthmanin murhaajille. ’Ali pyysi tavata Az-Zubairin ja kun he tapasivat hän kertoi Az-Zubairille: Oi Zubair, muistatko kun sinä ja minä olimme Profeetan (saws) kanssa ja hän (saws) katsoi minuun ja hän nauroi ja minä nauroin ja sinä sanoit; ’Ali Ibn Abi Talib ei unohda huumorintajuaan”. Johon Profeetta (saws) sanoi, ”Ei se ole niin, ja sinä tulet taistelemaan häntä vastaan ja tulet olemaan epäoikeudenmukainen häntä kohtaan. Az-Zubair muisti tämän ja lakkasi taistelemasta ja palasi takaisin Al-Madinaan. Matkan varrella hän pysähtyi Wadii al Si-baa’ssa (Leijonien laakso) ja aloitti rukoilemaan. Ibn Jarmuuz käytti tilaisuutta hyväkseen ja puukotti häntä sel-kään ja tappoi hänet. Hän otti mukaansa Az-Zubairin miekan todisteena, että oli tappanut hänet, sillä Az-Zubair ei ikinä jättänyt miekkaansa. Hän meni ’Ali Ibn Abi Taalibin luokse toivoen, että hänen viestinsä olisi mieluisa. ’Ali otti miekan, suuteli sitä ja itki ja sanoi: Tämä miekka on usein pitänyt ongelmat ja hankaluudet pois Profeetan tieltä. Kerro Safiyahn pojan murhaajalle, että hän joutuu Helvettiin.

Ibn Jarmuuz lähti sanoen: Me kerroimme, että olemme tappaneet heidän vihollisen ja he sanovat meille, että me päädymme helvettiin. Hän masentui, tuli epätoivoiseksi, joka johti hänet ottamaan oman henkensä. Ja näin tästä enteestä tuli tosi: Kerro Safiyan pojan murhaajalle, että hän joutuu Helvettiin.
Az-Zubair Ibn Al-‘Awwaam kuoli marttyyrina 33 Hijran jälkeisenä vuonna.

”Jokaisella Profeetalla on ollut Hawaarii (oppilas, opetuslapsi)
ja minun Hawaarii on Az-Zubair Ibn Al ’Awwaam.



ABDULLAAH IBN AZ-ZUBAIR

Abdullaan äiti oli siis Abu Bakrin tytär Asmaa ja isä suuri Allaahin taistelija Az-Zubair. Asma oli vasta raskaana Abdullasta kun he olivat tekemässä hijraa Mekasta Medinaan ja hän synnytti Abdullaahn Qubassa, joka sijaitsee Medinan liepeillä. Abu Bakr isoisänä tuli ja vei vastasyntyneen Abdullan Profeetan (saws) luokse ja Profeetta otti hänet syliinsä. Sen jälkeen Profeetta (saws) pyysi taatelia ja ’Aishah lähti etsimään sitä ja sen etsimiseen meni yli tunti kunnes hän palasi taatelin kanssa. Profeetta (saws) otti taatelin, laittoi sen suuhunsa ja teki siitä pehmeän ja laittoi sen sitten vastasyntyneen suuhun. Joten ensimmäinen asia, jota Abdullaah ibn Az-Zubair söi oli taatelia, jonka Profeetta (saws) oli syljellään kostuttanut. Tämän jälkeen ’Aisha (ra-a) pyysi siskoaan Asmaa, joka oli häntä kymmenen vuotta vanhempi, että Abdullah voitaisiin kasvattaa Profeetan (saws) talossa. Ja näin Profeetta kutsui häntä Abdullahksi ja hän kasvoi Profeetan talossa.

Hänen kasvatuksensa koostui palvonnasta, tiedosta ja Jihadistä. On sanottu, että Abdullahn ensimmäinen sana, jonka hän sanoi oli As-Saif, joka tarkoittaa miekkaa. (kertonut Ibn Kathir). Imam Bukhari myös kertoo hadiithin, jonka Abdullah kertonut vain kolmen ja puolen vuoden iässä.

Kerran kun Profeettaa oli kupattu, hänen vertaan oli astiassa ja Profeetta pyysi, että tämä heittäisi veren pois. Abdullah mietti itsekseen mihin hän voisi heittää veret. Hän ei löytänyt mitään paikkaa mihin ne olisi voinut heittää, joten päätti juoda ne. Sen jälkeen Abdullah palasi takaisin Profeetan (saws) taloon ja samaan aikaan Sal-man al Farsi tuli sisään hänen kanssaan. Profeetta (saws) kysyi häneltä, ”minne sinä heitit veret?” johon lapsi vastasi, ”heitin ne paikkaan johon kukaan ei voi nähdä”, johon Salman al Farsi sanoi, ”totisesti hän joi ne”. Ja Profeetta kysyi ”joitko sinä ne?” ja Abdullah sanoi: ”Kyllä minä join.” Tähän Profeetta (saws) vastasi, ”He, ihmiset tulevat olemaan ankaria sinua kohtaan ja sinä tulet olemaan ankara heille.”

Kerran ’Umarin khalifaatin aikana Abdullaah ja jotkut hänen ystävistään leikkivät kadulla ja ’Umar lähestyi heitä. Ja kuin ’Umarista tiedetään, että ihmiset ja Shaitaan pelkäsi häntä. Kun lapset näkivät, että Umar lähestyi heitä, he lähtivät juosten karkuun mutta Abdullaah ei liikkunut mihinkään. Johon Umar (ra) sanoi, ”Miksi on niin, että sinä et lähtenyt karkuun kun ystäväsi lähtivät?” johon Abdullah vastasi, ”En ole tehnyt mitään syntiä, jotta minun pitäisi juosta karkuun sinulta, enkä ole myöskään kaventanut mitään tietä jonka vuoksi joutuisin avartamaan sen sinulle,” Johon Umar (ra) sanoi hänelle, ”Totisesti olet isäsi poika.”

Jihadissa hän kulki isänsä jalanjäljissä. Kerrotaan, että kun Az-Zubair haavoittui Badr taistelussa, tämän vamma oli niin suuri että Abdullan käsi mahtui tähän haavaan.

Abdullah Ibn Az-Zubair oli myös yksi khalifeista, vuodesta 63 Hijran jälkeen aina vuoteen 73, jolloin shii’ojen juonittelun takia hänet tapettiin. UmmAbdullaah, ’Asma bint Abu Bakr joka oli tuolloin yli 100 vuotias, sanoi poikansa tappajalle, ”totisesti sinä olet hänet tuhonnut, tuhonnut hänen elämänsä ja tästä syystä sinä olet tuhon-nut tuonpuoleisesi.”

_________________
"The one who is (truly) imprisoned is the one whose heart is imprisoned from Allah, and the captivated one is the one whose desires have enslaved him." Ibn Taymiyah
Maa Jou 07, 2009 9:37 pm Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:    
Vastaa viestiin    Islamtieto.com Foorumin päävalikko » Seuralaiset & siirah Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry: 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Design by TMCrea